Katkeaako ajatus, kun ruudullesi singahtaa sähköpostiviesti tai työkaveri juttelee kuulumisiaan? Ei huolta: keskittymiskykyä voi parantaa.

Nykypäivän työelämä poikkeaa valtavasti siitä ympäristöstä, johon esivanhempamme syntyivät ja johon ihmisen aivot kehittyivät. Aivot ovat omimmillaan, kun ihminen tekee yksinkertaista ja fyysistä työtä. Nyt työtä tehdään yhä useammin vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja montaa tehtävää samanaikaisesti hoitaen.

Hälyisissä konttoreissa, sähköpostien ristitulessa ja asiakkaita kohdatessa tarvitaan yhä parempaa keskittymiskykyä.

"Keskittymiskyky on yksi nykyisen työelämän keskeisiä taitoja. Punaisen langan ja sen langan pään esiin kaivaminen on yhä tärkeämpää", sanoo psykologi ja aivotutkija Ville Ojanen.

Ojasen vinkit keskittymiskyvyn parantamiseen ovat seuraavat: organisoi paremmin, hallitse aikaasi, tunne itsesi ja tarkasta motivaatiosi.

Ojanen itse käyttää joka ilta aikaa seuraavan työpäivän organisoimiseen. Hän kirjoittaa ylös seuraavan päivän tärkeimmät työtehtävät ja rutiiniduunit ja palaa tunnollisesti listaan, kun ajatus tuntuu harhailevan muualle.

Listasta on hyötyä myös silloin, jos yllättävistä työtehtävistä on vaikea kieltäytyä. Listasta voi tarkistaa, riittääkö uusille töille vielä aikaa vai pitääkö niistä kieltäytyä.

Keskittymiskyky on yksilöllistä. Sitä parantaakseen pitää tunnistaa omat haasteensa keskittymisessä.

Selvitä haasteesi

Vinkit ja listat eivät kuitenkaan yksin auta, jos et tiedä, mikä keskittymisessä on juuri sinulle vaikeaa. Avonaisen työtilan taustahäly voi olla sinulle yhdentekevä äänitapetti, mutta kollegasi ajatus saattaa katketa joka kerta, kun hissi saapuu kerrokseen.

Keskittymiskyky on hyvin yksilöllistä, ja sitä parantaakseen jokaisen pitää tunnistaa omat haasteensa keskittymisessä.

"Pelkät yksittäiset tekniikat eivät auta, jos niitä ei pysty sovittamaan kokonaisuuteen. Ne eivät ikään kuin tartu ihmiseen, jos ne ovat vääränlaiset kyseisen ihmisen aivoille", Ojanen sanoo.

Ojanen suosittelee miettimään ja kehittämään omia tapoja parantaa keskittymistä ja testaamaan, mikä toimii juuri sinulle.

"Aivot eivät pysty keskittymään, jos motivaatio ei ole kunnossa."

Motivaatio kuntoon

Ja lopuksi, mistään näistä ei ole hyötyä, jos työmotivaatio on hukassa.

"Jos motivaatio ei ole kunnossa, aivot eivät pysty keskittymään, vaikka käytössä olisivat mitkä niksit hyvänsä", Ville Ojanen sanoo.

Jos työ ja sen sisällöt itsessään eivät kiinnosta, motivaatiota voi Ojasen mielestä etsiä muualta.

"Voi keskittyä ajattelemaan esimerkiksi sitä, mitä mieluisia asioita työstä saatava liksa tekee mahdolliseksi", Ojanen vinkkaa.

Hän näkee nykyisessä työelämässä hyvääkin.

"Tänä päivänä työelämä on mieletön ympäristö ja foorumi aivojen kehittämiseen. Itseään kehittämällä voi luoda itselleen toisenlaisen, tyydyttävämmän tilanteen, kuten saada mieluisampia töitä tulevaisuudessa."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 17/2015.