Tietysti kissat ovat söpöjä. Ja hauskoja. Mutta tiesitkö, että ne ovat myös hyväksi terveydellesi?

1. Stressaat vähemmän

Kissa laskee omistajansa stressitasoa. Pelkästään kissan helliminen ja katselu rentouttavat sen omistajaa. Ja koska kissat ovat itsenäisempiä kuin koirat ja useimmat muut lemmikit, ne tuottavat omistajalleen vähemmän huolta.

2. Sydämesi pysyy kunnossa

Minnesotan Stroke Institutessa vuonna 2008 tehty tutkimus paljasti, että kissanomistajat saavat sydänkohtauksen 30 prosenttia vähemmän todennäköisesti kuin ihmiset, joilla ei ole kissaa. Jatkotutkimus osoitti, että kissan omistajilla on pienempi riski kuolla muihinkaan sydän- ja verisuonitauteihin. Yksi syy ilmiöön on kissojen rauhoittava ja stressiä vähentävä vaikutus.

3. Olet vähemmän yksinäinen

Mikä tahansa lemmikki vähentää omistajansa yksinäisyyttä. Kotona odottava lemmikki piristää rankankin päivän jälkeen. Kissan seura hoitaa sosiaalisia tarpeita yhtä hyvin kuin ihmisten seura, sanoo Miamin ja Saint Louisin yliopistoissa tehty tutkimus. Toisin kuin yleensä luullaan, kissat osoittavat usein kiintymystään yhtä selvästi kuin koirat. 

4. Selviät mielenterveysongelmista

The Mental Health Foundationin ja kissajärjestön neljä vuotta sitten tekemässä tutkimuksessa kysyttiin 600 ihmiseltä mielenterveydestä. Vastaajista noin puolella oli oman kertomansa mukaan mielenterveysongelmia. Yhdeksän kymmenestä kissanomistajasta ilmoitti, että kissa vaikuttaa myönteisesti hänen hyvinvointiinsa ja melkein yhtä moni kertoi, että arjesta on helpompi selvitä kissan ansiosta. Kissan kiintymys auttaa, samoin vastuu elävästä olennosta. Lisäksi kissan hoitoon liittyvä rutiinit ja kissan kanssa leikkiminen tuovat arkeen aktiivisuutta.

5. Paranet nopeammin

Kehräämisen tuottamien värähtelyjen uskotaan parantavan tulehduksia ja lihas- ja nivelvammoja. Jotkut uskovat sen myös vahvistavan luita. Scientific American -tiedelehden mukaan tämä johtuu siitä, että kissan kehräyksen taajuus on 20-140 hertsiä, joka ilmeisesti tehoaa lääketieteellisesti moniin vaivoihin.

6. Naurat enemmän

Kissat saavat omistajansa nauramaan lähes päivittäin. Amerikkalaisessa Loma Linda -yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että hauskojen videoiden katselu 20 minuutin ajan on hyväksi terveydelle. Indiana University Bloomingtonissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin. että kissavideoiden katselu netissä vähentää katsojan stressiä ja parantaa tämän mielialaa. Live-esitysten on oltava vähintään yhtä tehokkaita! Tässä muuten linkki maailman todennäköisesti suosituimpaan suomalaiseen kissavideoon.

7. Tunnet olosi kokonaiseksi

Melkein kaikki kissanomistajat ovat yhtä mieltä siitä, ettei perhe ollut koossa ennen kuin siihen tuli kissa. 

 

Lähde: lifehack.org

Kasviksia kannattaa opetella syömään satokauden mukaan – maukasta ja edullista!
Kasviksia kannattaa opetella syömään satokauden mukaan – maukasta ja edullista!

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mielestä kasvisten tärkeyttä ei ole vielä ymmärretty. ”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän.”

Ovathan ne terveellisiä ja ovathan ne kevyitä, ne kasvikset. Se tiedetään, mutta harva ymmärtää, miten tärkeitä kasvikset ovat.

”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän. Toisaalta ei mikään ihme, että ihmiset eivät tiedä kasvisten tärkeyttä. Vasta uusimmissa ruokapyramideissa kasvikset ovat tippuneet pyramidin juurelle, sinne eniten syötäviin ruokiin”, Borg sanoo.

Kasviksista saa tietysti vitamiineja, ja kasvikset täyttävät vatsaa mutta ovat kevyitä. Se tärkein juju on kuitenkin kasvisten sisältämistä antioksidanteissa.

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan.”

”Antioksidanteilla on akuutteja hyvinvointivaikutuksia. Koska antioksidantit kärsivät kaikesta prosessoinnista, niitä ei saa pillereistä. Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa, että riittävä kasvisten syönti vähentää ahdistusta. Kasvisten syömisen tärkeyden rinnalla sokerin syönti tai lisäainepuheet ovat aika lailla pieni asia.”

Univaje ja stressi sekoittavat nälän

Hyvä syöminen käy vaikeammaksi, kun stressiä on liikaa ja unta liian vähän.

”Univaje lisää nälkää, koska se sekoittaa nälkähormonien toimintaa. Uni on monen syömistään miettivän sokea piste, sen merkitystä ei ymmärretä”, Patrik Borg sanoo.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä.”

”Myös stressi vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan ja sekoittaa siksi elimistön nälkämekanismia. Se voi vaikuttaa eri tavoin: Niin, että ruoka ei maistu esimerkiksi aamuisin, jolloin juuri pitäisi maistua. Tai sitten elimistö kaipaa esimerkiksi rasvaisempaa ruokaa tai jotakin muuta kaukana kasviksista.”

Lisää stressiä aiheuttaa myös syöminen itse. Borg kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan naisista noin puolet ja miehistäkin joka neljäs kokee syömisestä syyllisyyttä viikoittain tai päivittäin.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä. Moni ajattelee, että hyvin syöminen vaatii valtavasti itsekuria ja kieltäytymistä. Ei vaadi. Terveellinen syöminen on taito, jonka voi oppia. Kun perusta on kunnossa, yksittäisistä epäterveellisistäkään herkuista ei ole syytä tuntea muuta kuin iloa.”

Auts. Nyt pois auringosta!
Auts. Nyt pois auringosta!

Joskus iho pääsee palamaan kaikista varotoimista huolimatta. Olo helpottuu eivätkä vammat ainakaan pahene, kun teet nämä kuusi asiaa.

  1. Kääri märkä pyyhe palaneen ihon ympärille tai käy viileässä suihkussa. Se helpottaa kirvelyä.
  2. Rauhoita iho perusvoiteella tai kortisonivoiteella.
  3. Ota kipuun ja huonoon oloon tulehduskipulääkettä.
  4. Juo runsaasti vettä.
  5. Mene uudestaan aurinkoon vasta, kun iho on kunnolla parantunut eli noin viiden päivän päästä.
  6. Suojele palaneita kohtia auringolta erityisen hyvin. Ne palavat herkästi uudelleen.

Asiantuntijana Anne Vuorenmaa, Allergia-, iho- ja astmaliitto. Lisää aiheesta Kodin Kuvalehdessä 10/2018.

Lue myös: