Tietysti kissat ovat söpöjä. Ja hauskoja. Mutta tiesitkö, että ne ovat myös hyväksi terveydellesi?

1. Stressaat vähemmän

Kissa laskee omistajansa stressitasoa. Pelkästään kissan helliminen ja katselu rentouttavat sen omistajaa. Ja koska kissat ovat itsenäisempiä kuin koirat ja useimmat muut lemmikit, ne tuottavat omistajalleen vähemmän huolta.

2. Sydämesi pysyy kunnossa

Minnesotan Stroke Institutessa vuonna 2008 tehty tutkimus paljasti, että kissanomistajat saavat sydänkohtauksen 30 prosenttia vähemmän todennäköisesti kuin ihmiset, joilla ei ole kissaa. Jatkotutkimus osoitti, että kissan omistajilla on pienempi riski kuolla muihinkaan sydän- ja verisuonitauteihin. Yksi syy ilmiöön on kissojen rauhoittava ja stressiä vähentävä vaikutus.

3. Olet vähemmän yksinäinen

Mikä tahansa lemmikki vähentää omistajansa yksinäisyyttä. Kotona odottava lemmikki piristää rankankin päivän jälkeen. Kissan seura hoitaa sosiaalisia tarpeita yhtä hyvin kuin ihmisten seura, sanoo Miamin ja Saint Louisin yliopistoissa tehty tutkimus. Toisin kuin yleensä luullaan, kissat osoittavat usein kiintymystään yhtä selvästi kuin koirat. 

4. Selviät mielenterveysongelmista

The Mental Health Foundationin ja kissajärjestön neljä vuotta sitten tekemässä tutkimuksessa kysyttiin 600 ihmiseltä mielenterveydestä. Vastaajista noin puolella oli oman kertomansa mukaan mielenterveysongelmia. Yhdeksän kymmenestä kissanomistajasta ilmoitti, että kissa vaikuttaa myönteisesti hänen hyvinvointiinsa ja melkein yhtä moni kertoi, että arjesta on helpompi selvitä kissan ansiosta. Kissan kiintymys auttaa, samoin vastuu elävästä olennosta. Lisäksi kissan hoitoon liittyvä rutiinit ja kissan kanssa leikkiminen tuovat arkeen aktiivisuutta.

5. Paranet nopeammin

Kehräämisen tuottamien värähtelyjen uskotaan parantavan tulehduksia ja lihas- ja nivelvammoja. Jotkut uskovat sen myös vahvistavan luita. Scientific American -tiedelehden mukaan tämä johtuu siitä, että kissan kehräyksen taajuus on 20-140 hertsiä, joka ilmeisesti tehoaa lääketieteellisesti moniin vaivoihin.

6. Naurat enemmän

Kissat saavat omistajansa nauramaan lähes päivittäin. Amerikkalaisessa Loma Linda -yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että hauskojen videoiden katselu 20 minuutin ajan on hyväksi terveydelle. Indiana University Bloomingtonissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin. että kissavideoiden katselu netissä vähentää katsojan stressiä ja parantaa tämän mielialaa. Live-esitysten on oltava vähintään yhtä tehokkaita! Tässä muuten linkki maailman todennäköisesti suosituimpaan suomalaiseen kissavideoon.

7. Tunnet olosi kokonaiseksi

Melkein kaikki kissanomistajat ovat yhtä mieltä siitä, ettei perhe ollut koossa ennen kuin siihen tuli kissa. 

 

Lähde: lifehack.org

Osaatko vastata oikein näihin kymmeneen kysymykseen? Niitä kysytään muistihäiriöitä seulovassa testissä.

Arki on välillä niin täynnä, etteivät kaikki työt ja aikataulut tunnu millään pysyvän päässä. Tutkimuksin onkin todettu, että stressi saa muistin pätkimään.

Silti joskus häivähtää mielessä: entä jos tämä on alkavaa muistisairautta?

Jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Lääkäri aloittaa selvittelyn tavallisesti muistitutkimuksella. Yleisesti käytetty testi on MMSE eli Mini-Mental State Examination, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä.

Tärkein osuus kaikkiaan 19 tehtävän testissä on orientaatio-osio. Kokeile, miten hyvin sinä osaisit vastata stressipäivänä näihin kymmeneen aikaa ja paikkaa koskevaan kysymykseen.

1. Mikä vuosi nyt on? Vuosiluvun tulee olla täysin oikein.

2. Mikä vuodenaika nyt on? Huom! Oikea vuodenaika määrittyy kalenterin mukaan, ei sään.

Talvi = joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät = maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä = kesä-, heinä-, elokuu

Syksy = syys-, loka-, marraskuu

3. Monesko päivä tänään on? Yhden päivän virhe suuntaan tai toiseen on ok.

4. Mikä viikonpäivä tänään on? 

5. Mikä kuukausi nyt on? Sekä kuukauden nimi että järjestysnumero hyväksytään, esimerkiksi heinäkuu tai seitsemäs kuukausi.

6. Missä maassa olet?

7. Missä läänissä olet? Myös vanhan lääninjaon mukaiset vastaukset hyväksytään (esimerkiksi Uudenmaan lääni).

8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi, jossa olet? Vastauksen tulee olla kaupungin, kunnan tai paikkakunnan nimi.

9. Mikä on tämä paikka, jossa olet? Jos vastaat kysymyksiin kotona, kerro osoite. Muuten kerro paikan nimi.

10. Monennessako kerroksessa olet?

Lähde ja koko testi: Suomen muistiasiantuntijat

Tietoa muistisairauksista ja tukea sairastuneelle ja omaisille tarjoavat Muistiliitto ja Alzheimerinfo. Tutustu myös uuteen Muistipuistoon!

Hakeudu muistitutkimuksiin, jos...

• sinä tai läheisesi epäilette, että muistisi on heikentynyt

• unohtelet tärkeitä asioita yhä useammin tai sinulla esiintyy muistiaukkoja

• arjesta selviytyminen heikentyy tuntemattomasta syystä

• persoonallisuutesi tai käyttäytymisesi muuttuu

• esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä ilmenee sekavuustiloja

• huomaat lieviäkin muistiongelmia, mikäli lähisuvussasi on muistisairauksia

Lähde: Mehiläinen

Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.

Onko liikunnan ilo edelleen kateissa? Joogaohjaaja ja muusikko Jore Marjaranta, 56, kertoo, kuinka hän löysi omansa.

1. Jooga vei selkäkivut

”Minulla oli 1990-luvun lopussa tosi paha iskias, ja kaveri suositteli joogaa. Ennen sitä olin harrastanut liikuntaa satunnaisesti, uiden ja lenkkeilemällä. Nelikymppisenä aloin käydä Helsingin astangajoogakoulussa, välillä viisi kertaa viikossa, välillä kahdesti kuussa. Selkäsairaudet jäivät sille tielle.

Nyt ohjaan joogaa kymmenen tuntia viikossa. En opiskellut ohjaajaksi siksi, että minusta tulisi ohjaaja, vaan siksi, että halusin saada lisää tietoa joogasta. Ohjaamaan päädyin sattumalta.

”Liikkumiseen ei tarvita poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.”

On ihanaa, että nyt kun joogaan paljon, kahden tunnin keikka ei ole mikään suoritus. Jaksan sen fyysisesti tosi hyvin. Tuntuu, että itsevarmuuskin on lisääntynyt.

Jokainen selkäkivun sairastanut tietää, ettei sen kummoinen tarvitse olla, kun koko toiminta pysähtyy. Uskon, että jos liikkuu aktiivisesti ja pitää huolta selän kunnosta, selkäkipuja tulee harvemmin.”

2. Oma laji löytyy etsimällä

”Liikkumiseen ei tarvita mitään poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.

Lepopäiviä pitää olla kaksi viikossa, mutta olisi ihan mieletöntä, jos onnistuisi liikkumaan kolmena, neljänä päivänä viikossa. Eri tavoilla, monipuolisesti.

Toivoisin, että jokainen saisi käytyä edes kerran siinä itselleen oikeassa lajissa. Kuuntelisi omaa kehoaan ja antaisi sille mahdollisuuden. Monet seniorijoogassa käyvät esimerkiksi luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole. Sitä pitää vain harjoittaa. Tasapainossa pysyminen saattaa pelastaa vanhana monelta liukastumiselta.”

”Monet seniorijoogassa käyvät luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole.”

3. Ilo on hyvä tavoite

”Jooga vaikuttaa positiivisesti mieleen ja pienentää stressitasoja. Ihanaa siinä on se, että ei ole tavoitteita, ajatusta siitä, minkälaiseksi joogaajaksi pitäisi tulla. Saan edelleen hyvän fiiliksen jokaisesta tunnista.

Kannattaa etsiä opettaja, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja jonka luona on aina hyvä olla. On tärkeää ajatella, että liikunta ei ole pakko vaan ihana asia. Sellainen, joka oikein kutkuttelee. On ihanaa päästä tunnille!”