Tellu ja Lissu poseeraavat.

Meillä on kolme kissaa, joista kaksi kävimme hakemassa Helsingin Eläinsuojeluyhdistykseltä, Hesyltä seitsemän vuotta sitten. Hesyllä heille oli annettu nimiksi Thelma ja Louise, meille tultuaan heistä tuli Tellu ja Lissu. Tellu ja Lissu ovat erottamattomat, jos toinen on eri huoneessa, jossain vaiheessa toinen alkaa naukua "missä sinä olet" -äänellä. Ne menevät ruokakupille samaan aikaan ja nukkuvat vierekkäin.
Tellun ja Lissun syntymästä ja ensimmäisestä vuodesta meillä ei ole mitään tietoa. Ne olivat ilmeisesti eläneet kerrostaloasunnossa, jossa heidän isäntänsä/emäntänsä oli käynyt vain silloin tällöin. Joku naapureista oli soittanut eläinlääkärille, joka oli käynyt huostaanottamassa kissat. Ennen meille tuloaan kissat olivat olleet eläinsairaalassa noin viikon ja Hesylläkin ne olivat ehtineet olla pari kuukautta.
Meille tulleessaan kissat olivat noin puolitoistavuotiaita laihoja ilmestyksiä. Ensimmäiset pari päivää ne viettivät sängyn alla, siellä ne söivät suurinta herkkuaan seitä ja nukkuivat, pissalaatikkokin oli sänkymme vieressä. Vähitellen ne alkoivat liikkumaan arasti ympäri asuntoamme, mutta niistä ei varmaan koskaan katoa arkuus kokonaan. Vieläkin seitsemän yhteisen vuoden jälkeen ne pelästyvät helposti ja vieraille ne eivät näyttäydy. Kissanhoitajammekin näki ne ensimmäistä kertaa vasta muutaman käynnin jälkeen.
Joka vuosi kymmeniä, usein vielä leikkaamattomia, kissoja hylätään ja jätetään oman onnensa nojaan luontoon. Myös huostaanottoja tapahtuu viikottain ja hoitokodit täyttyvät kodittomista kissoista. Toivottavasti monet niistä saavat kuitenkin uuden hyvän kodin.
Pidetään huolta lemmikeistämme!

Helena Vesterinen, toimituksen sihteeri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hae blogista

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla