Ullan muistoksi (179/225)

Ystävättäreltäni kuoli läheinen ystävä ja oli lähes paniikissa kun hänen tehtäväkseen tuli hautajaisten järjestelyt; vainajan omaisia on vain Ruotsissa. Haluni auttaa johti siihen, että tein tarjoilut ja muutakin muistotilaisuuteen. Siihen tilaisuuteen liittyy kuvan kakku, johon tein vainajan lempikukkia valkoisia ruusuja koristeeksi. Ensimmäistä kertaa käsittelin sokerimassaa, joten kokemusta tässä nyt kerätään. Kakun sisällä on omatekemää omenasosetta, vadelmahilloa, hiukan banaania kermaan sekoitettuna ettei tummu ja hiukan myös rahkaa että kerrokset pysyvät ryhdissä. Palaute kakusta oli erittäin mieltä lämmittävää vaikka kyse olikin surukakusta.