Valoa pimeään (161/189)

Olen vierailut usein Lissabonissa ja joka kerta ihastun uudelleen vanhaan kaupunkiin Alfamaan. Eräällä matkalla satuin kathedraalin aukiolle, jossa oli kirpputori. Siellä tavarapaljouden seasta pisti silmääni metallinen pöytälampun jalka. Näin heti silmilläni millainen kokonaisuus siitä tulee, kun hankkii siihen tietynlaisen varjon tai kuvun. Kotikaupungissani oli silloin vielä liike, joka toimitti sopivia kehyksiä ja kupuja toivomusten mukaan ja rakensi minulle toimivan lampun. Pidän siitä erityisen paljon. Se on kaunis, sen valo on pehmeä, joka tuo kotoisen tunnelman ja valoa taas tulevan syksyn pimeisiin iltoihin.