Asiantuntijan neuvot: Näin voit auttaa masentunutta läheistä

"Ota itseäsi niskasta kiinni." 

Se on mahdollisimman väärä lause masentuneelle, joka tuskin jaksaa ottaa mitään muuta kuin päiväunet.

Vääriä lauseita on paljon muitakin.

"Sinullahan on moni asia hyvin."

"Päätät vain, että reipastut."

"Kyllä se siitä" ja "On sitä ennenkin jaksettu".

Masentuneiden läheiset tarkoittavat lauseillaan yleensä hyvää. Masennus hämmentää ja pelottaa myös läheisiä, ja he yrittävät auttaa. Psykologi, psykoterapeutti Ann-Mari Hintikka tietää sen. Hän tietää myös, miten pieleen kaikki usein menee.

"Moni patistaa masentunutta sauvakävelemään, savikurssille tai elokuviin. Se voi olla masentuneesta hirveän loukkaavaa. Kyllä hän menisi ja tekisi, jos kykenisi."

Masentunut ei ole tahallaan näkemättä, että elämässä on paljon hyvääkin. Sairaus vain peittää alleen kaiken muun. Kun joku yrittää väkisin nostaa hyviä asioita pinnalle, masennus voi jopa syventyä, Hintikka sanoo.

"Masentunut kuulee asiat toisin. Kun hän kertoo masennuksestaan ja toinen innostaa lenkille, neuvo ei tunnu kannustukselta vaan tyrmäykseltä: Minua ei ymmärretä, minua ei kuunnella enkä kelpaa tällaisena."

Kysy, mikä hätänä

Kuka tahansa voi sairastua masennukseen. Lähes viidennes suomalaisista masentuu jossakin vaiheessa elämäänsä. Jos mietit, onko läheisesi sairastumassa, älä tyydy vain miettimään.

"Ystävältä tai läheiseltä on aina lupa kysyä, onko jokin huonosti tai onko jotakin tapahtunut", Ann-Mari Hintikka sanoo.

Vastaukseen ei välttämättä voi luottaa. Masentunut ei aina ymmärrä itse olevansa masentunut tai vähällä sairastua. Vaikka ymmärtäisi, hän ei ehkä halua puhua olostaan.

Silti läheisen kannattaa aina kertoa olevansa valmis kuuntelemaan, nyt tai myöhemmin. Kuuntelu ei tarkoita ratkaisujen keksimistä.

"Masentunut ei yleensä kaipaa toiselta neuvoja vaan selventäviä kysymyksiä: Mikä sinua eniten ahdistaa? Mikä sinua voisi tässä tilanteessa auttaa? Terapeuttisia kysymyksiä, joita kuka tahansa voi kysyä masentuneelta ystävältä tai puolisolta."

Kerro, ettet katoa

Kaikkia sanojaan masentuneen läheisen ei tarvitse varoa. Masentunutkin haluaa aina kuulla olevansa tärkeä. Niin tärkeä, että häntä ei jätetä yksin.

"Masentunutta voi helpottaa, kun hänelle sanoo suoraan, että en katoa elämästäsi", Ann-Mari Hintikka toteaa.

Välillä voi tehdä mieli kadota. Masentunut saattaa olla läheisilleen ilkeä tai välinpitämätön. Siksi masennus testaa läheisen kypsyyttä: Jaksaako läheinen 
ymmärtää, että joskus äänessä on sairaus, ei masentunut itse? Jaksaako hän soittaa masentuneelle, vaikka tämä ei soittaisi eikä edes vastaisi?

"On surullinen ristiriita, että masentunut ei välttämättä kykene siihen, mikä häntä kaikkein eniten auttaisi: vuorovaikutukseen läheisten kanssa. Puhuminen on merkillinen lääke, joka auttaa, kun siihen vain pystyy."

Läheistä voi auttaa se, että tietää masennuksen synnystä. Masennuksen uskotaan johtuvan aivokemian epätasapainosta ja välittäjäaine serotoniinin puutteesta. Sairastumiseen vaikuttavat koetut pettymykset ja vastoinkäymiset. Myös yllättävät elämänmuutokset altistavat sairastumiselle.

Päivä kerrallaan riittää

Hyviä lauseita on lisää. Hintikka uskoo, että masentuneesta tuntuu hyvältä kuulla toisen sanovan, että masennus ei ole oma vika. Kukaan ei haluaisi olla masentunut.

"Masennuksen vaikeassa vaiheessa läheinen voi myös sanoa, että ei tarvitse jaksaa kuin yksi päivä kerrallaan."

Kun masentunut on jaksanut tarpeeksi monta kertaa yhden päivän kerrallaan, hän voi kuulla oikein myös tämän lauseen: "masennuksesta voi parantua". 

Lause ei silloin enää vähättele vaan antaa toivoa. Viimeistään silloin masennuksesta toipuva toivoo myös sitä, että hänellä on läheisiä ottamassa hänet takaisin.