MATKAMUISTO KAUKAA - MINUN NÄKÖKULMASTA

Synnyin toukokuun neljäntenä, 1952 - odotettuna esikoisena. Olen siis olympiavuoden tyttö. Tyypillinen suomalainen mies, penkkiurheiluhullu isäni oli päättänyt matkustaa Helsingin olympialaisiin heti, kun niistä oli tiedotettu. Onneksi äitini tuli raskaaksi heti häiden jälkeen ja onnistuin syntymään hyvissä ajoin ennen olympialaisten avajaisia. Mutta ristiäisiä piti siirtää - ja ne pidettiin vasta isän matkan jälkeen. Minut kastettiin Sirpa Maija Hanneleksi, vaikka ehdolla oli ollut Maijastiina. Harmittelin tätä valintaa vuosikymmenet, kunnes sain oman esikoiseni - josta tuli sitten Maijastina! Minun matkamuistoni on isän minulle ostama huivi - olympiahuivi. Sen tekee 'matkamuistoksi kaukaa' se, että olihan Helsinki yöjunamatkan päässä kainuulaisesta kotipaikastamme Paltamosta. Ja sen tekee vielä kaukaisemmaksi se, että päädyin naimisiin kalifornialaispojan kanssa ja olen viettänyt viimeiset, muutaman päivän kuluttua 43 vuotta, Berkeleyssä Kaliforniassa. Huivi muistuttaa minua 1994 kuolleesta isästäni, ja onhan huivi muutenkin aivan ihana - ja vielä jopa osa Suomen historiaa.