Viehättävä venesatama reunustaa rinteelle nousevaa norjalaista pikkukylää. Yhdessä valkoisista taloista elää perheineen kalastajan vaimo Johanna Alvestad ja kirjoittaa blogia arkensa kauniista hetkistä.

Pikkutie kiemurtelee rinnettä yhä ylemmäs. Maisemaa rytmittävät siisteissä riveissä hauskanmuotoiset valkoiset talot.

Suojatiellä seisoo yllättävä liikennepoliisi: pieni poika ohjaa liikennettä koululaisten avuksi. Liikenne pysähtyy, ja pienessä Lillesandin kylässä eteläisessä Norjassa tuntuu kuin aikakin olisi pysähtynyt.

Yksi rinteen valkoisista taloista on Johanna ja Asgeir Alvestadin koti. Suomalainen Johanna ja norjalainen Asgeir iskivät silmänsä toisiinsa seitsemän vuotta sitten Kanariansaarilla. Johanna oli siellä lomailemassa, Asgeir työmatkalla vetämässä kalastusretkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Rakkaus roihahti nopeasti, ja melko pian ensitapaamisen jälkeen pariskunta tanssi jo häävalssiaan Suomessa. Yhteiseksi kotimaaksi valittiin Norja, jonne Johanna muutti häiden jälkeen. Nyt hän työskentelee paikallisen koulun terveydenhoitajana ja ohjaa jumppia yhden päivän viikossa. Asgeir kalastaa ja järjestää kalastusretkiä ulkomaillekin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Johannan ja Asgeirin keittiössä on säilytystilaa kätevästi myös istuimen alla. Penkiltä voi katsella meren taakse putoavaa aurinkoa.
Johannan ja Asgeirin keittiössä on säilytystilaa kätevästi myös istuimen alla. Penkiltä voi katsella meren taakse putoavaa aurinkoa.

Lämpimästi puettu sohva kokoaa perheen syksyisin loikoilemaan. Johanna pitää sisustuksen maanläheisyydestä. Lämmin ja sopivan rosoinen sekoitus syntyy neuleista, taljoista, pellavasta ja vanhoista huonekaluista.
Lämpimästi puettu sohva kokoaa perheen syksyisin loikoilemaan. Johanna pitää sisustuksen maanläheisyydestä. Lämmin ja sopivan rosoinen sekoitus syntyy neuleista, taljoista, pellavasta ja vanhoista huonekaluista.

Johanna sanoo ikävöivänsä Suomesta vain perhettään.

"Ja ruisleipää ja kesäisin herneitä. Muutoin tämä kylä ja tyrskyävä meri ovat vieneet sydämeni täysin. Olen kasvattanut tänne jo juuret."

Vaimon valintoja

Talonsa Alvestadit löysivät Lillesandista vuonna 2009. Rakennuksen omisti ennen iäkäs rouva, ja sisätilat henkivät aitoa 70-lukua. Oli lastulevykaapit, levykatot ja muovilattiat, jotka  saivat uusien omistajien saapuessa lähteä.

Alvestadeilla oli selvä näky siitä, mitä he omaan kotiinsa toivoivat: vaaleutta, raikkautta ja avaruutta. Nyt huoneita avartavat muun muassa valkoiset paneelikatot. Asgeirin harteille ovat jääneet raskaammat remontit, Johanna on vastannut sisustuksesta ja tapettivalinnoista.

"Olemme pitkälti samaa mieltä kotimme sisustamisesta", Johanna sanoo ensin.

Hetken mietittyään hän tulee toisiin ajatuksiin ja nauraa, että jos Asgeir saisi päättää, seinillä olisi todennäköisesti valtavia, tummia laivatauluja kultaisissa kehyksissä.

"Varmasti esillä olisi kuivattuja kaloja ja pokaaleja kalastuskilpailuista. Tunnustan, että olen piilottanut kullatut kalamukitkin astiakaapin perukoille."

Kustavilaisen pöytäryhmän ympärille mahtuu koko perhe ruokailemaan. Kokkausvuorot jaetaan tasan – kala-aterioista vastaa Asgeir.
Kustavilaisen pöytäryhmän ympärille mahtuu koko perhe ruokailemaan. Kokkausvuorot jaetaan tasan – kala-aterioista vastaa Asgeir.

Ainosta paras paikka on äidin syli. Halauksille on aina aikaa.
Ainosta paras paikka on äidin syli. Halauksille on aina aikaa.

Seinälle on kuitenkin päässyt kehyksissä ikivanha merikartta. Se on Kotkan seudulta, mistä Johanna on kotoisin.

Johannan mielestä Asgeir on ymmärtänyt, kuinka paljon kodin sisustus vaimolle merkitsee, ja antanut siksi hänelle vapaat kädet.

"Haluan, että kotona on ennen kaikkea rentoa ja kodikasta. Tyyliäni voisi kutsua maanläheiseksi. Väreissä suosin mutaa, savea, kalkkia, hiekkaa ja pellavaa."

Huonekalut ovat kulkeneet perheen mukana ensimmäisestä kodista saakka. Asunnon entinen omistaja oli jättänyt ne sinne, eikä Johanna ollut niistä alkuun yksiselitteisen innoissaan.

"Nyt olen jo kiintynyt niiden luomaan nostalgiaan. Ruokailutilastamme löytyy kustavilaisiakin kalusteita."

Sohvaan syntyy pesiä

Kodin olohuoneen suurista ikkunoista avautuu näkymä merelle. Avarat maisemat, lähellä sijaitsevat retkeilymaastot ja pienen kylän rauhallisuus viehättävät Johannaa ja Asgeiria. Auringonlaskua voi katsella suoraan omalta sohvalta ja kaakelitakassa räiskyvä tuli lämmittää kotia viileinä iltoina.

Johanna nimeääkin olohuoneen sohvan lempipaikakseen kotona. Sohvan tyynyröykkiöihin, torkkupeiton alle kömpivät mielellään myös kuusivuotias Olli ja kolmevuotias Aino.

"Nostan usein jalat pöydälle ja bloggailen sohvalta."

Johanna Alvestadin Kalastajan vaimo -blogi on saanut valtavan suosion ja seuraajien määrä on kasvanut nopeasti.

"Muistan olleeni onnellinen, kun huomasin, että olin saanut seitsemän lukijaa. Edelleen ilahdun jokaisesta lukijasta."

 

Ollin huoneen keittiönurkkaus on Ainon kokkauskäytössä. Ruututapetin valmistaja on Ferm Living.
Ollin huoneen keittiönurkkaus on Ainon kokkauskäytössä. Ruututapetin valmistaja on Ferm Living.

Makuuhuoneen värit valikoituivat Tapettitalon siniharmaan Lukko-tapetin mukaan. Hyllyllä on Johannan maalaus ja kuvia rakkaimmista.
Makuuhuoneen värit valikoituivat Tapettitalon siniharmaan Lukko-tapetin mukaan. Hyllyllä on Johannan maalaus ja kuvia rakkaimmista.

Johannan lifestyle-blogi kertoo elämästä kalastajan vaimona pehmeällä tyylillä. Kauniit kuvat ja rento tunnelma koukuttavat. Johanna sanoo aloittaneensa bloggaamisen puolivahingossa Ollin syntymän jälkeen.

"Lapsiperheessä aiheet eivät hevin lopu. Arkisten tapahtumien ohella kirjoitan muodista ja kauneudesta, koska ne ilahduttavat itseänikin."

Kaikki perheessä myös kuvaavat mielellään: Olli-pojasta on kehkeytynyt jo melkoinen päivän asu -kuvaaja. Kameran kanssa lähdetään usein myös retkelle läheisiin metsiin.

Tunnelmia tapeteilla

Kun Johanna saa sisustustarmonpuuskan, idean toteutukseen ei vaadita aina kaupassakäyntiä. Mieluummin hän muokkaa ja maalaa.

Makuuhuoneessa Johanna keksi päällystää seinien lisäksi myös ankeilta näyttäneet, vanhat komeroiden ovet Tapettitalon siniharmaalla Lukko-tapetilla. Olohuoneessa on saman tapetin kermainen värivaihtoehto.

Tyttönsä seinälle äiti maalasi puun, jonka lehdistä osa on leikattu tapetista ja jonka oksille voi ripustaa tärkeitä tavaroita tai vaikka suosikkimekon. Lastenkirjatkin ovat rento osa sisustusta – onhan Pikku äitiä luettava Ainolle melkein joka ilta.

Olli sai seinälleen maailmankartan ja lattialleen äidin virkkaaman farkkumaton. Liitutaulu on kovassa käytössä, kun tuore koululainen harjoittelee ahkerasti kirjaimia – Norjassa koulu aloitetaan jo kuusivuotiaana.

Johanna on maalannut lastenhuoneisiin kauniita yksityiskohtia: Ollin huone on saanut seinälleen maailmankartan.
Johanna on maalannut lastenhuoneisiin kauniita yksityiskohtia: Ollin huone on saanut seinälleen maailmankartan.

Ainon seinää koristaa satupuu. Oksien lomaan on sujauteltu koukkuja kauniiden asioiden ripustusta varten.
Ainon seinää koristaa satupuu. Oksien lomaan on sujauteltu koukkuja kauniiden asioiden ripustusta varten.

Monella seinällä on myös Johannan maalaamia tauluja.

"Kotona on ihana tehdä käsitöitä. Olin vähällä lähteä opiskelemaan taidetta tänä syksynä."

Johannan tulevaisuuden haaveissa välkkyy kirja, johon hän koostaisi neulevinkkejään.

"Unelmat ja haaveet saattavat toteutua, jos niihin uskoo!"

Merestä nousee kampela

Koska Alvestadin perheen illallinen asuu vielä meressä, Asgeir kutsuu mukaansa veneelle. On aurinkoinen päivä, joten lähdemme matkaan Skagerragin salmelle.

Veneessä vieheet on jo viritetty. Sininen taivas ja kimmaltava meri saavat huokaamaan, kun vene lipuu kohti kala-apajia. Salmea reunustavat jylhät kalliorannat, ja vesi kuohuu veneen alla.

Merestä nousee violetin väreissä hohtelevia makrilleja. Kannelle nostetaan myös valtava kampela, josta tulee tämän päivän pääateria.

Valkoisen talon keittiössä kokataan päivittäin, ja usein pannujen ääressä häärii perheen isä tuoreen saaliinsa kanssa. Hänen käsistään syntyy sekä tavallista kotiruokaa että kielen vievää gurmeeta.

"Kalaruokien valmistus on minun hommaani. Johannan erikoisalaa ovat lihapullat ja makaronilaatikko", Asgeir sanoo.

Asgeirin rakkaus mereen näkyy jokaisena päivänä – aina on hyvä päivä lähteä kalaan.
Asgeirin rakkaus mereen näkyy jokaisena päivänä – aina on hyvä päivä lähteä kalaan.

Intohimoinen kalastaja kirjoittaa vaimonsa tavoin myös blogia intohimostaan. Asgeirin kalastuskertomukset ovat saaneet suuren suosion harrastajien keskuudessa.

Kesäisin Alvestadit veneilevät joka päivä läheiselle saarelle. Olli on isänsä tavoin kokenut kalamies.

"Saarella teemme nuotion, syömme eväitä ja kalastamme. Simpukat saa poimittua suoraan merestä nostamalla. Lapset rakastavat rapujen nappaamista", Asgeir kertoo.

Päivän saalis on hyvä, mutta kalastaja itse muistelee mielellään myös seitsemän vuoden takaista Kanarian-matkaa.

"Siltä matkalta sain elämäni parhaan saaliin. Tosin Johanna taisi olla se, joka minut sai napattua koukkuunsa", Asgeir iskee silmää.

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 21/2013. 

Kalastaja, vaimo ja kaksi lasta

Koti: 141 neliötä eli 5 h + k vuonna 1973 rakennetussa omakotitalossa Norjan Lillesandissa.

Asukkaat: terveydenhoitaja ja zumbaohjaaja Johanna Alvestad, 32, urheilukalastaja Asgeir Alvestad, 44, Olli, 6, ja Aino, 3.

Tuuulia72

Kiva juttu ? Se vain kiinnitti huomiota, kun mainittiin, että Norjassa aloitetaan koulu "jo" kuusivuotiaana. Omat lapseni menivät Briteissä kouluun neljävuotiaina. Onkohan Suomi ainoa maa, jossa koulu alkaa näin myöhään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla