Lukijan kirje: ”Keskustelut halutaan pitää pintapuolisina, ja olen siitä surullinen”
”Tunnen välillä ulkopuolisuutta ja häpeää, kun aloitan keskustelun maailmanpoliittisesta tilanteesta tai kirjasta, joka herätti minussa tunteita”, lukijamme kirjoittaa.
Olen huomannut, että yhä useammin keskustelut kääntyvät vähintäänkin kädenlämpöisiin aiheisiin. Suurin osa puheenaiheista pyörii puhujan itsensä ympärillä: Missä on töissä, millä alalla puoliso työskentelee, kuinka asuu, minne sijoittaa. Mitä lapset harrastavat. Kuinka ja missä aikoo viettää lomaansa.
Lähes jokainen kertoo, että on kiireinen. Olen jäänyt pohtimaan, onko kiire vain tekosyy sille, että keskustelut halutaan pitää pintapuolisina.
”Vain harvoin puhutaan vaikeuksista.”
Olen surullinen siitä, että yhä harvempi tuntuu haluavan keskustella siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja kuinka tämän kokee. Vain harvoin puhutaan vaikeuksista, yhteiskunnallisista puheenaiheista tai vaikka kirjasta, jonka on lukenut viimeksi.
Ovatko elämänmakuiset, tuiki tavalliset puheenaiheet menneet pois muodista? Tai tuntuvatko ne niin tavallisilta, ettei niitä haluta nostaa keskusteluun? Mistä te olette halunneet puhua kahvipöydissä, mutta ette ole voineet, koska muut ovat vaihtaneet aihetta?
”Pitäisikö opetella keskustelemaan nykyistä pintapuolisemmin?”
Tunnen välillä ulkopuolisuutta ja häpeää, kun aloitan keskustelun maailmanpoliittisesta tilanteesta tai kirjasta, joka herätti minussa tunteita. Olenkin pohtinut, pitäisikö minun opetella keskustelemaan nykyistä pintapuolisemmin vai olla vain hiljaa, jotta säästyn omien keskustelunaiheitteni häpeältä.
Saimi
Millaisia ajatuksia kirje herätti? Kirjoita ajatuksiasi nimimerkillä alla olevaan verkkolomakkeeseen tai lähetä meille sähköpostia ihmisten.kesken@sanoma.com. Voit lähettää myös kirjeen omasta aiheestasi. Käsittelemme vastauksia ja yhteystietoja luottamuksellisesti. Lehdessämme julkaistujen kirjeiden lähettäjien kesken arvomme uutuuskirjoja ja muita palkintoja.
