Afrikkaan muuttanut Elina Penttinen: "Mosambikissa ruoka-allergiani katosivat"

Maputolaisen ravintolan pöytään pysähtyy jatkuvasti joku vaihtamaan poskipusuja ja kuulumisia. Elina Penttinen vastaa kaikille iloisesti portugaliksi.

Kun Elina muutti Mosambikiin 2011, hän tiesi eteläisen Afrikan maasta vain vähän ja tunsi sieltä yhden ihmisen. Nyt hän on osa paikallisten suomalaisten tiivistä porukkaa.

"Mosambikissa ihmisiin tutustuminen on helppoa. Ihmiset ovat avoimia, ja huumori on herkässä. Parhaat ystäväni olen saanut töiden ja harrastusten kautta."

Vapaa-ajallaan Elina tanssii tangoa ja kizombaa, laulaa jazzia ja kokkaa.

Suomessa Elinan syömistä rajoittivat allergiat. Mosambikissa ne katosivat.

Ruokaihminen hänestä tuli vasta Mosambikissa. Suomessa syömistä rajoittivat allergiat.

Viisivuotiaana saamansa rajun allergiakohtauksen takia Elina ajatteli, ettei voi syödä mereneläviä. Mosambikissa hän katseli kadehtien runsaita kala- ja äyriäislautasia, joista maa on kuuluisa.

Bataatti-aprikoosi-kookoskalapata on yksi Elinan lempiruuista.

Annoskateus voitti varovaisuuden, ja pikkuhiljaa Elina alkoi maistella eksoottisia kaloja, lihavia katkarapuja ja hummeria kookosriisin kanssa. Allergiaoireita ei tullutkaan, ja yhtäkkiä Elina oli uusien makujen ja ruokavaihtoehtojen ympäröimä.

"Raaka-aineet ovat ihania ja tuoreita. Olen syönyt täällä ensimmäistä kertaa kunnolla kypsän, lihaisan mangon."

Mosambikilainen ruoka on monikulttuurista. Afrikkalaisesta keittiöstä ovat peräisin maissipuuro ja maapähkinät. Intialaisen vähemmistön ansiosta Mosambikissa syödään samosa-piirakoita ja mausteisia curryja. Myös arabikauppiaat ovat tuoneet makuja mukanaan.

Siirtomaavallan aikaa ei Mosambikissa haikailla, mutta ruoka on jäänyt. Maputon portugalilaisissa ravintoloissa tarjoillaan pastel de nata -leivoksia, turskaa ja tonnikalalevitettä.

Maputoa reunustaa valkoinen rantaviiva. Rannalta Elina voi katsella, kun kalastajat lähtevät töihin.

Pari vuotta sitten Elina innostui tekemään keittokirjan Piripiri! Makuja Mosambikista. Nimensä kirja sai chiliseokselta, jota käytetään maan tunnetuimman ruuan, kokonaisena kokattavan piripirikanan maustamiseen.

Mosambikilaisessa keittiössä tärkeää on kiireettömyys. Puolivalmisteita ja pakasteita käytetään vähän.

Elina oppi paljon mosambikilaisesta ruuasta kokkaamalla yhdessä taloudenhoitajansa Maria de Céu Fumon kanssa. Mosambikissa taloudenhoitajan palkkaaminen on yleistä.

"Maassa, jossa vain harvalla on varaa kouluttautua pitkälle, on hyvä tarjota töitä, joihin ei tarvita pitkää koulutusta. On lohdullista ajatella, että voimme tukea Céuta ja siten tarjota hänen tyttärelleen paremman mahdollisuuden koulutukseen", Elina pohtii.

Mosambikilaisessa keittiössä tärkeää on kiireettömyys. Ruuanlaittoon ja ruuasta nauttimiseen käytetään rauhassa aikaa. Puolivalmisteita ja pakasteita käytetään vähän. Tätä Elina arvostaa.

"Kiireessä ei kannata tehdä yhtään mitään. Hyvä ruoka vaatii aikaa ja raaka-aineiden oikeanlaista kemiaa."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 3/2017.