Mummoaan videokuvaava Hermanni Hyyryläinen: ”Mummo on saanut somen myötä lisää itsevarmuutta”

HERMANNI:

”Lapsena laskin usein sormillani, kuinka monta yötä saan vielä olla mummolassa. Asuimme silloin Haminassa kuten mummokin, ja mummolaan oli meiltä vain pari kilometriä. Vietimme pikkuveljeni Artturin ja serkkujeni kanssa mummolassa tosi paljon aikaa.

Mummo laittoi herkkuja ja keksi kauheasti tekemistä. Kävimme kirppareilla, kalassa ja uimassa. En olisi malttanut lähteä mummolasta pois.

Olin neljävuotias, kun muutimme Haminasta Taipalsaarelle ja aloimme veljen kanssa kulkea mummolaan bussilla. Matka jännitti minua aina niin, että istuin vain paikallani ja tuijotin ulos ikkunasta. En uskaltanut syödä eväitä, koska niiden kääreet rapisivat niin paljon.

”Mummon ansiosta olen oppinut iloitsemaan pienistä jutuista.”

Kun olin teini, kävin mummon luona pari kertaa vuodessa, mutta en ollut kiinnostunut jäämään yöksi. Kaipasin itsenäisyyttä, eivätkä omat vanhemmatkaan niin kiinnostaneet.

Oli kiva, että mummo piti silti yhteyttä. Hän soitti silloinkin, kun olin yläasteella ja ajattelin, että taas se mummo soittaa.

Ehkä siksi tapa on pysynyt. Soittelemme edelleen useamman kerran viikossa ja puhumme tunnin tai puolitoista. Ei meillä ole ikinä mitään asiaa. Puhumme säästä ja kukkasista. Mummon ansiosta olen oppinut iloitsemaan pienistä jutuista, vaikka siitä, kun asettelen täytteet leivälle hymynaaman muotoon.

”Kun tulen, mummo laittaa ruokaa ja mie syön. ”

Jos tulee jokin kiva työjuttu, soitan ensimmäisenä mummolle. Tiedän, että hän on aina innoissaan puolestani. Jos on huolia, en välttämättä jaksa puhua niistä, mutta soitan silti mummolle. Hän kuulee usein jo äänestäni, mikä on.

Minun ei tarvitse ikinä miettiä, kehtaanko tulla mummon luo käymään tai olenko vaivaksi. Kun tulen, mummo laittaa ruokaa ja mie syön. Yleensä ruoka höyryää pöydässä heti.

Mummon ruuassa on kaikkea, mikä on kiellettyä nykyään: suolaa, sokeria, kovaa rasvaa ja punaista lihaa. Usein katson pöytää ja ajattelen, että tässä ovat ne asiat, joita yritän kotona välttää.

Teemme yhdessä pihahommia, käymme kaupoissa ja kirppareilla ja kuvaamme sisältöä someen. Mummo puhuu myös paljon puhelimessa ja on ihan hurja tosi-tv-fani. Hän saattaa puhua ystävänsä kanssa tunnin puhelimessa Farmi Suomen tapahtumista ja kertoo miullekin kaikki juonenkäänteet.

”Ennen mummo lähetti Whatsappissa vain kuvia ilman selitystä.”

Mummo esiintyi Youtube-videollani ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Halusin jakaa muillekin sen, miten hauska mummo on. Tuli yllätyksenä, että kaikki tykästyivät häneen heti. Tosi moni sanoi, että ihan kuin oma mummo.

Tuntuu, että mummo on saanut somen myötä lisää itsevarmuutta. Hän nauraa usein, että mannekiinikouluun hän ei nuorena päässyt mutta pääsi näin vanhoilla päivillään vielä esiintymään.

Somessa ihmiset saattavat olettaa, että mummo olisi ikänsä takia jotenkin höppänä mutta ei todellakaan ole. Hän oppii uutta tosi nopeasti. Ennen mummo lähetti Whatsappissa vain kuvia ilman selitystä. Nyt tulee tekstiä ja emojeitakin.”

Hermanni ja Hermannin mummo kertovat suhteestaan Kodin Kuvalehden 17/2024  Perhekuvioita-jutussa. Lue Hermannin koko tarina ja hurmaavan mummon haastattelu Kodin Kuvalehdestä! Mitä mummo ajatteli, kun hän näki itsensä Hermannin julkaisemalla videolla? Mitä mummo tuumii siitä, että Hermanni kuvaa häntä? Kuinka mummon arki sujuu 46 yksin eletyn vuoden jälkeen? Millaiselta mummosta tuntuu, kun Hermanni palaa kotiin? Entä mistä Hermanni ja mummo kinastelevat? Tilaajana voit lukea haastattelut myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.