Myymäläetsivä Antto Terras ei hämmästy, vaikka myymälävaras paljastuisi suurlähettilääksi. Vahdissa-sarjassa turvallisuusalan ihmiset kertovat työstään.
Myymäläetsivä Antto Terras, 41, asuu perheineen Espoossa. Hän on kirjoittanut työstään kirjan Stockman Yard (Like 2015).
"Myymäläetsivänä olen oppinut, että ulkokuori pettää lähes aina. Olen ollut Stockmannilla 18 vuotta ja ottanut kiinni suurlähettilään, julkkiksia ja liike-elämän näkyviä henkilöitä. Mikään ei enää hämmästytä.
Stockmann on aina ollut näyttäytymispaikka. Täällä näkee myös, miten kulisseja pidetään yllä hinnalla millä hyvänsä.
Jos on päättänyt olla niin sanottu hienompi ihminen, sen ylläpitäminen vie paljon rahaa. Joku saattaa päivällä näyttäytyä Stockalla ja kerätä yöllä pulloja.
Kuka tahansa lökäpöksy voi olla pokerimiljonääri.
ENÄÄ EI OLE SAMANLAISIA statussymboleja kuin ennen. Kun aloitin, oli vielä sekkivihkoja, joista repiä sekkejä suurin elein. Nykyään kaikki näppäilevät itse pin-koodin kortinlukijaan.
Kuka tahansa lökäpöksy voi olla pokerimiljonääri, ja pikkutakkeja on muillakin kuin johtajilla.
Varkaamme ovat kaikilla mittareilla kärkikastia. Yksi tai kaksikaan yliopistotutkintoa ei ole mitenkään tavatonta. Ainakaan tarpeen vuoksi omaisuusrikoksiin ei täällä ryhdytä.
Olen ottanut urani aikana kiinni yli 10 000 myymälävarasta.
Lompakkovarkaudet ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Otamme lompakkovarkaita kiinni enemmän kuin Helsingin poliisi. Viisi kesää sitten poliisi otti kiinni neljä lompakkovarasta, me 28.
Miksi varastaa Virossa, kun Suomessa selviää pienemmällä rangaistuksella?
MYYMÄLÄETSIVÄN TYÖN LISÄKSI olen tehnyt 13 vuotta keikkaa tulkkina oikeudessa ja esitutkinnassa. Isäni on virolainen, ja tulkkaan virosta.
Virossa ensikertalainen saa varkaudesta aina kaksi vuotta vankeutta, Suomessa ensikertalainen selviää sakolla. Miksi varastaa Virossa, kun Suomessa selviää pienemmillä rangaistuksilla?
Perinteisesti turvallisuusalalla tullaan käväisemään armeijan jälkeen. Stockmannin turvallisuuspalvelussa jotkut ovat olleet 30 vuottakin. Arvostan tätä työnantajaa ja työyhteisöä.
Otamme vaimon kanssa varkaita kiinni vapaallakin.
TYÖ TÄÄLLÄ ON rauhallisempaa kuin monessa muussa paikassa. En ole kertaakaan 18 vuoden aikana joutunut käyttämään kaasusumutinta. Levottomammissa paikoissa vartijoilla menee kaksi päivässä.
En pysty käymään lähikaupassa ilman, että varas jää kiinni. Vaimoni on myös myymäläetsivä, ja otamme kiinni varkaita vapaa-ajallakin.
Kerran Tallinnan päiväristeilyllä otimme hajuvesivarkaan kiinni vessasta. Saimme palkkioksi kuusi ilmaista risteilyä."
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 16/2015.
