Hansu-kissa, Raimo ja Laura Grönberg asuvat Helsingissä taiteilijakoti Lallukassa. Raimo näyttelee nyt Espoon Kaupunginteatterin Esitystalous 3 -näytelmässä.
Hansu-kissa, Raimo ja Laura Grönberg asuvat Helsingissä taiteilijakoti Lallukassa. Raimo näyttelee nyt Espoon Kaupunginteatterin Esitystalous 3 -näytelmässä.

Raimon ja Lauran suhde alkoi Facebookista. Ensimmäiset treffit kestivät seitsemän tuntia.

Näyttelijä Raimo Grönberg oli ollut vuosia yksin, kun hän tykkäsi erään tuntemattoman Lauran kommentista Facebookissa.

”Kuuluimme molemmat ryhmään, joka taisi liittyä jotenkin rauhanliikkeeseen. Minä kommentoin ryhmässä jotain, ja Raimo tykkäsi kommentistani. Siitä viestittelymme alkoi”, Laura Grönberg kertoo.

Parin viikon viestittelyn jälkeen hän ehdotti treffejä. Ne kestivät seitsemän tuntia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Ilmassa oli varovaista ihastusta, mutta vissiin enemmän uteliaisuutta”, Raimo sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Muistan miettineeni, että olisi silkkaa kohtalon ivaa, jos kaikki päättyisi tähän.”

Parin vuoden tapailun jälkeen pari muutti yhteen. Raimo näytteli Espoon Kaupunginteatterin Esitystalous 2 -näytelmässä, kun kesken esityksen hänelle tuli niin paha olo, että hänet kiidätettiin heti esityksen jälkeen ambulanssilla Meilahden sairaalaan. Haimasta löytyi kasvain.

”Se oli valtava järkytys. Olimme ehtineet asua yhdessä vasta vuoden. Muistan miettineeni, että olisi silkkaa kohtalon ivaa, jos kaikki päättyisi tähän”, Laura sanoo.

Raimo muistaa, kuinka sairaalapsykologi tuli juttelemaan hänen kanssaan, kun hän makasi Meilahdessa unta saamatta.

”Se tuntui varmalta tuomiolta: tein kuolemaa, ja näin minua valmisteltiin siihen. Tiesin, että viiden vuoden kuluttua haimasyöpädiagnoosista vain muutama prosentti potilaista on elossa”, Raimo sanoo.

Osittain sairaalan virheen takia pariskunta joutui odottamaan diagnoosia kaksi kuukautta. Sen ajan Raimo tunsi kuin olisi valmistautumassa pitkälle matkalle.

”Edessäni oli matkalaukku, jota täytin hoidettavilla käytännön asioilla. Tein testamenttia ja mietin jokaista lähimmäistä vuorotellen. Lauraa en vielä miettinyt, koska tiesin, että hän on rinnallani loppuun asti. Pakkaisin hänen tavaransa vasta viimeisenä.”

"Ajattelin, että tältä varmaankin tuntuu tulla uskoon.”

Lopulta selvisi, että kananmunan kokoinen kasvain olikin vain vesikystä.

”Olin kiitollinen, että saimme jatkoaikaa suhteellemme. Raimo oli aluksi vihainen lääkäreille. Ehkä se johtui sokista”, Laura sanoo.

”Olin valmistautunut kuolemaan, ja se olikin ollut aivan turhaa. Olin pettynyt ja samalla hämmentynyt reak­tiostani. Kun toivuin henkisesti, näin maailman uusin silmin. Asuimme silloin Aurinkolahdessa, ja muistan, miten katselin kanavarantaa kuin ensimmäistä kertaa: kas, tuolta näyttää kanava, tuolla on puita ja ihmisiä, aurinkokin taivaalla. Ajattelin, että tältä varmaankin tuntuu tulla uskoon.”

Miltä tuntui muuttaa yhteen pitkän yksinasumisen jälkeen? Mitä Raimo ajatteli, kun Laura suhteen alussa halusi kulkea käsi kädessä? Lue koko juttu Kodin Kuvalehdestä 21/2018. Voit lukea jutun myös digilehdestä tai ilmaisena tähtiartikkelina, jos olet tilaaja tai teet kuukauden maksuttoman koetilauksen täällä

Vierailija

Nauratti tuo jutun kuva, kun kissa on ollut pakko saada perhepotrettiin, vaikka se ei yhtään haluaisi olla paikalla. :D Ehkä kuvaaja ei ole ollut kissaihminen, eikä häntä ole häirinnyt kissan ilme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla