Introvertti teatteriohjaaja Samuli Reunanen ihastui yllätyksekseen pirteään näyttelijään Outi Pippuriin. Kun Outi tuli käymään, alkoi hurmaava rakkaustarina. ”Se kesä oli epätodellisen hieno”, Samuli sanoo.
Samuli: Kun tapasimme Outin kanssa ensimmäistä kertaa, Outi vaikutti hallitulta maailmassa viihtyjältä. Ihmiseltä, joka surffaa aallonharjalla happily ever afteriin eli onnelliseen loppuun asti.
Outi: Olen ihmisenä iloinen, pirteä ja räiskyvä.
Samuli: Normaalisti en kiinnostu sellaisista ihmisistä. He ovat minulle teflonia, sillä minä seuraan ilonpitoa merenpohjasta. Olen luonteeltani hyvin introvertti, Outi ekstrovertti. Aistin kuitenkin Outissa särön, josta kiinnostuin.
Outi: Silloin oli vuosi 2013, ja Samuli valitsi minut näyttelijäksi Viettelysten vaunuun, jonka hän ohjasi Järvenpään teatteriin. Kun teimme yhdessä töitä, Samuli tuntui näkevän minut eri tavalla kuin muut. Hän näki ulkokuoreni läpi, ja jokin sisälläni liikahti. Uskon, että tunnistimme toisissamme jo silloin jotain. Mutta Samulilla oli puoliso ja kaksi kouluikäistä lasta, ja minä olin tahollani pitkässä parisuhteessa.
”Outista oli kadonnut ilo ja energia. Hänen säteilynsä oli sammumassa.”
Samuli: Paria vuotta myöhemmin, vuonna 2016, erosin tyttöjen äidistä ja jäin maaseudulle Kärkölään perheemme huonokuntoiseen rintamamiestaloon. Päätin, että jään sinne homehtumaan ja ryhdyn äkäiseksi ukoksi.
Outi: Hänhän oli silloin jo päälle nelikymppinen, eli elämä oli käytännössä ohi.
Samuli: Soitin työasioissa Outille. Hän oli silloin Järvenpään teatterissa puheenjohtajana. Outi vastasi puhelimeen iloisessa hiprakassa ja kertoi olevansa piknikillä puistokonsertissa. Hänellä oli tietenkin lasissaan skumppaa ja ympärillään toistakymmentä iloista ystävää. Minä puolestani olin vastaeronneena landella pohtimassa salaojia. Aallonharja, merenpohja.
Outi: Keväällä 2017 Samuli palasi Järvenpäähän ohjaamaan Anton Tsehovin Vanja-enoa. Näyttelemäni roolihahmo Jelena Andrejevna eli onnettomassa suhteessa ja haikaili toisen perään. Kipuilin silloin vaikeassa elämäntilanteessa, roolissa oli samaistumispintaa.
Samuli: Olimme ennen Vanja-enon roolitusta käyneet muutaman kerran oluella. Kiinnitin huomiota siihen, että Outista oli kadonnut ilo ja energia. Hänen säteilynsä oli sammumassa. Tulin siitä surulliseksi ja huolestuin.
Outi: Tunsin oloni turvalliseksi Samulin seurassa. Hän tuntui ymmärtävän minua ilman sanojakin. Hän todella näki minut. Välillämme oli kiistatta vetovoimaa.
”Hitto, kun tuo Pippuri ei ole tajunnut napata minua.”
Samuli: Niihin aikoihin tapailin ihmisiä ja elin uudelleen villiä nuoruutta. Halusin ottaa kaiken irti sinkkuelämästä. Latasin jopa Tinderin. Yhtäkkiä päähäni pamahti ajatus: hitto, kun tuo Pippuri ei ole tajunnut napata minua.
Outi: Kesällä 2017 erosin aiemmasta suhteestani. Tunsin, että minun oli pakko päästä pois kotoa. Silloin Samuli ehdotti, että tulisin hänen luokseen maalle. Tiesin, että siellä olisin turvassa kaikelta.
Samuli: Kokkasin Outille bouillabaissea, sillä ajattelin, että hurmaisin hänet ruualla. Tiesin, että konjakissa liekitetyt äyriäisenkuoret toimivat lemmenruokana. En osannut ottaa paineita, sillä en arvannut, että hän on keittiömestari Pippurin tytär.
Outi: Ruoka oli ihanaa, mutta totta puhuen tunteeni olivat vahvoja jo ennen bouillabaisseakin. Rakastumiseni Samuliin oli kuin luonnonvoima, se ei ollut mikään valinta. Sinä kesänä Samulin luona ymmärsin täysin kirkkaasti, minne kuulun.
Samuli: Se kesä oli epätodellisen hieno.
Outi: Oli tosi sateista, joten luonto pysyi rehevänä ja värikylläisenä. Joimme aamukahvia rauhassa omenapuiden alla ja luimme Hesaria. Kävimme pitkillä kävelyillä. Saunoimme kynttilänvalossa.
Mitä odottamatonta tapahtui, kun Samuli katseli eräänä iltana Valamossa pimentyneelle Juurikkaselälle? Miksi Outi on mielestään välillä sietämätön? Kuinka pikkulapsiaika on vaikuttanut Outin ja Samulin suhteeseen? Entä millaisen viisauden shamaani sanoi, kun hän vihki Samulin ja Outin? Lue lisää Kodin Kuvalehden numerosta 8/2024! Tilaajana voit lukea haastattelut myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.
Samuli ja Outi
Teatteriohjaaja-dramaturgi Samuli Reunanen, 54, ja käsikirjoittaja-viestintäsuunnittelija Outi Pippuri, 44, ovat olleet yhdessä 6,5 vuotta. Parhaillaan Samuli ohjaa Agatha Christien Neiti Marple -näytelmää Tuijottava katse, jonka ensi-ilta on syksyllä Tampereen Työväen Teatterissa. Outin käsikirjoittama ja ohjaama Pohjoisen taivaan alla palaa syksyllä Järvenpään teatteriin. Pari asuu Järvenpäässä Toivon, 5, kanssa ja nauttii vapaa-ajallaan Toivon musiikkiteatteriesityksistä.
