Lukijan kirje: ”Olen saanut surussa myös hirveää kohtelua”
”Minulle on sanottu, että eikö ollut parempi, että sairas poikani kuoli pois. Olenkin huomannut, etteivät ihmiset aina ajattele, mitä sanovat”, lukijamme kirjoittaa.
Suru tuli perheeseeni, kun aikuinen poikani kuoli aggressiiviseen syöpään. Sen jälkeen olen saanut monenlaista kohtelua. Ehkä hirveintä on ollut, kun on sanottu, että eikö ollut parempi, että sairas poikani kuoli pois. Olenkin huomannut, etteivät ihmiset aina ajattele, mitä sanovat.
Välillä kohtelu ei ole tuntunut tukemiselta. Jotkut ovat esimerkiksi halunneet yhtäkkiä tukea surussa, vaikka eivät läheiseni sairauden aikana olleet mukana. Eräs sukulainen olisi halunnut kuulla kuolinsyyn. En ymmärrä miksi. Ei minua kiinnostanut jutella siitä.
”Tunnustelen, kenelle voi kertoa ja mitä voi kertoa.”
Itsellä onkin tuntosarvet pystyssä, kun tunnustelen, kenelle voi kertoa ja mitä voi kertoa. Uteliaille ja juoruileville en kerro mitään.
Hoitohenkilökunnalta olisin toivonut enemmän ymmärrystä vakavasti sairaan omaisille ja myös potilaalle. Enimmäkseen saimme ymmärrystä, mutta yksikin negatiivinen kokemus on liikaa. Läheisen kuoleman jälkeen olisi myös tärkeää saada jälkihoitoa. Meille ei soitettu eikä tarjottu apua, vaan haimme sitä itse.
”Surun myötä olen saanut myös uusia ystäviä.”
Tosiystävät ovat olleet kullan arvoiset ja heihin tukeudun. Surun myötä olen saanut myös uusia ystäviä ihmisistä, jotka ovat menettäneet läheisensä. Ihminen, joka on kokenut saman kuin minä, voi ymmärtää suruani.
Surussa päivät ovat erilaisia. Muistoja kukaan ei voi viedä pois. Vielä en surua pysty hyväksymään, mutta ehkä sekin aika tulee.
Miten sinua on kohdeltu surussa? Millaiset sanat ja tuki ovat auttaneet? Entä millainen kohtelu on tuntunut väärältä?
Pioninkukka
Millaisia ajatuksia kirje herätti? Kirjoita ajatuksiasi nimimerkillä alla olevaan verkkolomakkeeseen tai lähetä meille sähköpostia ihmisten.kesken@sanoma.com. Voit lähettää myös kirjeen omasta aiheestasi. Käsittelemme vastauksia ja yhteystietoja luottamuksellisesti. Lehdessämme julkaistujen kirjeiden lähettäjien kesken arvomme uutuuskirjoja ja muita palkintoja.