Suomessa ilmastonmuutos näkyy esimerkiksi lumettomina talvina. ”72 prosenttia suomalaisista näkee ympäristön puolesta toimimisen tärkeäksi. On halu, mutta ei konsteja”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty.
Suomessa ilmastonmuutos näkyy esimerkiksi lumettomina talvina. ”72 prosenttia suomalaisista näkee ympäristön puolesta toimimisen tärkeäksi. On halu, mutta ei konsteja”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty.

Kannatko huolta ilmastosta? Listasimme teot, joilla jokainen voi auttaa – ja joilla on oikeasti merkitystä.

Kun ilmastonmuutos ahdistaa, on helppo sysätä vastuu muille. Poliitikoille. Kiinalle. Yrityksille. Ajatella, ettei yhden ihmisen valinnoilla ole mitään väliä.

On niillä, sanoo Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty.

”68–70 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä syntyy yksittäisten ihmisten kuluttamisesta. Poliitikot ja yritykset eivät voi tehdä kaikkea meidän puolestamme. Jos haluamme paremmat talvet ja kesät, ilmastonmuutos on syytä ottaa vakavasti”, Mänty sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Vääriä asioita ei ole. Väärin on vain se, ettei tee mitään.”

Kun tehtävää on paljon, moni pelkää keskittyvänsä vääriin asioihin. Onko turhaa kieltää myyjää laittamasta pakasteita pieneen pussiin?

”Vääriä asioita ei ole. Väärin on vain se, ettei tee mitään”, Anu Mänty sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Muovi on akuutti ongelma maapallolle. Jos joku sanoo, ettei sillä ole merkitystä, se on puppua.”

Joillakin asioilla on silti suurempi merkitys kuin toisilla. Listasimme teot, joilla jokainen voi oikeasti vaikuttaa.

1. Vaihtaisitko ekosähköön?

Sillä, miten asumme, on valtava vaikutus ympäristöön. Jos haluat tehdä todellisen ilmastoteon, muuta pienempään asuntoon tai asennuta kotiisi maalämpöpumppu tai aurinkopaneeli.

Helpoin tapa vaikuttaa on vaihtaa sähkösopimus ympäristöystävälliseen. Vaihtoehtoja alkaa olla paljon, joten kilpailuttaminen kannattaa.

Mieti myös: Jäävätkö sähkölaitteet valmiustilaan, kun lähdet kotoa? Voisiko elektroniikan kytkeä jatkojohtoon, jonka katkaisimesta kaiken saa kerralla pois päältä?

2. Jos muutat, muuta lähemmäs

Muutamme harvoin, mutta yhdelläkin kerralla on merkitystä. Ilmastoteko on valita asuinpaikka, joka on mahdollisimman lähellä muita elämän tärkeitä paikkoja – työpaikkaa, kouluja, päiväkoteja ja harrastuksia.

Jos kaikki tärkeä on 3–5 kilometrin säteellä kotoa, autoa ei tarvita.

”Kun aikaa ei mene autossa istumiseen ja julkisissa liikennevälineissä köröttelyyn, sitä säästyy asioille, jotka ovat tärkeitä”, Anu Mänty sanoo.

”Jokainen kilometri, jonka liikkuu muuten kuin yksin autolla, on askel eteenpäin.”

Autottomuus säästää paitsi ilmastoa myös rahaa.

”Jos rahaa ei mene auton vakuutuksiin, huoltoon ja polttoaineisiin, voi säästää 3000–4000 euroa vuodessa”, Mänty sanoo.

”Jokainen kilometri, jonka liikkuu muuten kuin yksin autolla, on askel eteenpäin.”

Mieti myös: Millä polttoaineella tankkaat? Voisitko pitää kerran viikossa etäpäivän?

3. Pikasuihku on ekoteko

Lämpimän veden tuottaminen vie paljon energiaa. Koska käymme suihkussa päivittäin, ei ole ollenkaan samantekevää, kuinka kauan aikaa veden alla vietämme.

Suihku kannattaa sulkea ainakin siksi aikaa, kun saippuoi.

”Ymmärrän, että lämmin suihku houkuttaa, mutta holtittomasta veden juoksutuksesta pitäisi heti luopua”, Anu Mänty sanoo.

4. Älä lämmitä turhaan

Monen suomalaisen kodin lämpötila on säädetty suosituksia korkeammaksi. Jos kodin lämpötilaa laskee kahdella asteella, hiilijalanjälki pienenee kolme prosenttia vuodessa.

Myös tyhjillään olevia kesämökkejä pidetään usein liian lämpiminä.

”Suomalaiset rakastavat kesämökkejä, mutta kannattaa miettiä, kuinka lämpiminä niitä talvisin pidetään. Millainen lämpötila riittäisi pitämään mökin kunnossa?” Anu Mänty sanoo.

Mieti myös: Kannattaako oman mökin ostaminen, jos sitä käyttää viikon tai kaksi vuodessa?

5. Vietä lähiloma

Lentäminen on yksi suurimmista ilmaston kuormittajista. Mieti, voisitko korvata edes yhden reissun viikonloppulomalla kotikaupungissa.

Jos et halua luopua lentämisestä kokonaan, silläkin on väliä, miten lennät. Pidempi kohteessa viipyminen ja ketjutetut matkat ovat parempia vaihtoehtoja kuin jatkuva edestakaisin suhaaminen vain siksi, että se on mahdollista.

6. Tartu vegaanihaasteeseen

Ruualla on suunnilleen yhtä suuri ilmastovaikutus kuin asumisella ja liikenteellä. Kaikkein eniten ympäristöä kuormittaa naudanlihan tuotanto, toiseksi eniten juuston valmistus.

”Brasilialaisen härän voisi suosiolla jättää tiskiin.”

Ilmastolle paras valinta on kasvispainotteinen ruokavalio. Kotimainen liha ja kala ovat parempia valintoja kuin toiselta puolelta maailmaa lennätetty sisäfilee.

”Brasilialaisen härän voisi jo suosiolla jättää tiskiin”, Anu Mänty sanoo.

”Meistä kaikista ei tule vegaaneja tai edes kasvissyöjiä, mutta hyvä lähtökohta on, että kokeilee yksi asia kerrallaan.”

7. Osta vähemmän, kierrätä enemmän

Ympäristöystävällinen elämä ei ole kallista. Itse asiassa se voi olla hyvin halpaa.

”Oikeasti kyse on vain siitä, että jättää ostamatta asioita”, sanoo ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen Imagen jutussa.

Anu Mänty on samoilla linjoilla. Ja haluat ajatella ilmastoa, helpoin tapa on ostaa vähemmän.

”Kodeissamme on kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia tavaroita. Käytämme niistä vain 10–20 prosenttia”, Mänty sanoo.

”Huonoin vaihtoehto on se, että muovin vain heittää sekajätteeseen.”

Kun ostat, suosi kierrätettyä ja kierrätä myös itse ostamasi. Esimerkiksi muovin kierrättämisellä on oikeasti merkitystä. Jos taloyhtiössänne ei vielä ole erillistä muovinkeräyslaatikkoa, vinkkaa asiasta isännöitsijälle.

”Muovi kannattaa aina lajitella. Huonoin vaihtoehto on se, että muovin vain heittää sekajätteeseen”, Mänty sanoo.

”Pikkujutut kasvavat isoiksi meriksi, jos niihin ei kiinnitä huomiota.”

Mieti myös: Kuinka kierrätät huonekalut ja elektroniikan? Ethän jätä tarpeetonta tavaraa roskakatokseen lojumaan vain siksi, ettet halua maksaa jätemaksuja?

Haluatko tietää oman hiilijalanjälkesi? Tee elämäntapatesti Sitran verkkosivuilla.

Vierailija

Tästä on unohtunut ehkä tärkein yksittäinen teko: lapsiluvun pienentäminen. Jokainen ihminen tuottaa vuosittain keskimäärin 7600kg ilmastopäästöt, joten suuri merkitys on sillä kuinka monta näitä kuluttajia on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla