Mitä tehdä, kun lapsi ihmettelee pyörätuolilla liikkuvaa naista? Miten auttaa ohikulkijaa, jonka liikkuminen on vaikeaa? Vammasta voi kysyä ja apua saa tarjota, rohkaisee CP-vamman kanssa elävä Vilja Pitkänen.

Ovatko vammaisuus ja liikuntarajoitteet sinulle tuttuja? Jos eivät, niihin voi olla vaikea suhtautua. Yleispäteviä neuvoja suhtautumiseen ei ole, mutta muutama ohje kannattaa muistaa.

”Ensinnäkin ihmiset ovat hyvin erilaisia siinä, miten he suhtautuvat vammaansa”, Vilja Pitkänen kertoo.

Siinä missä toinen kertoo vammastaan avoimesti, toiselle se voi olla todella hankala aihe.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Viljan vammasta saa kysyä, kunhan sen tekee asiallisesti. Vilja kehottaa ihmisiä mieluummin kysymään kuin tekemään omia, mahdollisesti vääriä oletuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Luulen, että suurimmalle osalle on ihan okei, että vammasta kysytään. Se mitä ja miten haluaa kysymykseen vastata, on tietysti jokaisen oma asia.”

Kysy ensin, auta sitten

Vammaiselle ihmiselle saa rohkeasti tarjota apua, kunhan kuuntelee, mitä tarjoukseen vastataan. Osa ei halua vastaanottaa apua ja sekin pitää hyväksyä.

Ihmiset ovat erilaisia myös siinä, miten haluavat tulla autetuiksi. Viljan mukaan ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää, mikä auttaa ja mikä ei.

Vamman tai rajoitteen kanssa elävillä on usein oma tapansa toimia hankalissa tilanteissa. Silloin ulkopuolisen puuttuminen voi sotkea ihmisen toimintaa.

”Jos yhtäkkiä ilmoittamatta nykäisee tai työntää pyörätuolin kynnyksen yli, siinä voi käydä huonosti. Auttaa saa, mutta ei väkisin tai kysymättä.”

Vastaa lapsen kysymyksiin

Vilja käyttää liikkumiseen sähkömopoa, joka kiinnostaa erityisesti pieniä poikia. Kun lapsi alkaa kysellä, vanhemmat reagoivat eri tavoin. Osa antaa lapsen kysyä ja ihmetellä sähkömopoa läheltäkin, osa ohjaa vammasta kyselevän lapsen muualle tai neuvoo tätä olemaan hiljaa.

Vilja kehottaa vastaamaan lasten esittämiin kysymyksiin. Jos lapsi vain viedään tilanteesta pois, hän saa helposti väärän signaalin. Lapsi voi luulla, että vammoista ja erilaisuudesta ei saa puhua.

Jos ihmettelevä lapsi on aivan vieressä, Vilja vastaa kysymykseen mielellään itse. Hän kertoo, että laite on sähkömopo ja että hän käyttää sitä, koska käveleminen on vaikeaa.

Jos lapsi on kauempana, Vilja toivoo, että vanhemmat vastaavat lapselle edes jotain.

"Kuulen usein ihan hyviä vastauksia vanhemmilta itseltään. Tärkeintä on, ettei ohita lapsen kysymystä vaan joko kysyy minulta tai sitten vanhemmat vastaavat omien taitojensa mukaan."

 

Vilja Pitkänen

37-vuotias perheenäiti työskentelee kielenkääntäjänä. Viljalla on synnynnäinen cp-vamma, mistä johtuen hänellä on huono tasapaino ja käden motoriikan ongelmia. Liikkuessaan Vilja käyttää joko kyynärsauvoja tai sähkömopoa.   

Sisältö jatkuu mainoksen alla