Iida Mäkikallio, 25, työskentelee tunnetaito- ja vuorovaikutus­valmentajana. Hän opiskelee psykologiaa ja kouluttaa Filosofian Akatemia -yrityksessä. Iida ohjaa flow-joogaa ja harrastaa tanssia ja luonnonvesissä uimista.
Iida Mäkikallio, 25, työskentelee tunnetaito- ja vuorovaikutus­valmentajana. Hän opiskelee psykologiaa ja kouluttaa Filosofian Akatemia -yrityksessä. Iida ohjaa flow-joogaa ja harrastaa tanssia ja luonnonvesissä uimista.

Osaatko lohduttaa oikein? Ystävää tarvitaan kanssakulkijaksi, ei ongelman ratkaisijaksi.

Siedä epämukavuutta.

Toista lohduttaessa joutuu haavoittuvaan asemaan. Lohduttajan on etsittävä itsestään se paikka, jossa tuntee, miltä toisesta tuntuu. Jos omat hankalat tunteet ovat vaikeita kohdata, lohduttamisen voi kokea kiusallisena.

Parasta kuitenkin olisi, jos pystyisi vain sietämään toisen kipua.

Silloin lohduttaja voi haluta kääntää puheen iloisiin asioihin, ratkaista ongelman tai etsiä sille syyllisen. Parasta kuitenkin olisi, jos pystyisi vain sietämään toisen kipua. Riittää, että on paikalla ja ilmaisee toiselle, ettei hän ole yksin.

Pidä valokeila ystävässä.

Kun tarkoitamme lohduttaa, päädymme joskus kertomaan vielä kauheamman jutun tyyliin ”ei tuo vielä mitään, kun minulle kävi näin”. Jos puhut enemmän kuin lohdutusta kaipaava ystäväsi, tilanne on todennäköisesti mennyt vinksalleen. Valokeila on kääntynyt sinuun.

Joskus käy myös niin, ettei ystävän ongelma tunnu itsestä kovin vakavalta. Silloin lohduttaja saattaa pyrkiä luomaan perspektiiviä ja muistuttaa, että surevalla on kuitenkin terveytensä, työnsä tai parisuhteensa.

Ystävän kokemus voi olla erilainen kuin sinun kokemuksesi.

Niin ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä silloin toisesta voi tuntua, ettei kukaan ymmärrä hänen kipuaan.

Avain empaattiseen kohtaamiseen on ymmärtää toista hänen kokemuksensa kautta. Se voi olla erilainen kuin sinun kokemuksesi.

Et ole vastuussa olon paranemisesta.

Moni kokee epäonnistuneensa, jos ei osaa antaa neuvoja, jotka helpottaisivat apua kaipaavan oloa. Kukaan ei kuitenkaan ole vastuussa siitä, että toiselle tulee parempi mieli.

Lohduttaja on erillinen ihminen.

Tärkeintä on kulkea toisen rinnalla, jotta tämä uskaltaa tuntea ja olla kokemustensa keskellä. Lohduttaja on tilanteessa erillinen ihminen.

Mahdollisesti voit auttaa käytännön ­asioissa, mutta vasta, kun toisen tunne on kokonaan kuultu – kenties vasta seuraavana päivänä. Silloin voit kysyä vaikka näin: ”Haluaisitko, että mietitään yhdessä eri vaihtoehtoja?”

Älä vähättele ystävän mokia.

Joskus ystävä kaipaa apua häpeässään. Jos ystävä kertoo häpeävänsä jotain, mitä hän on vaikkapa möläyttänyt työkaverilleen, mitä teet? Väitätkö, että eihän tuo niin paha ollut? Sanotko niin, vaikka ystävä olisikin sanonut jotain todella satuttavaa?

Kaikki voivat epäonnistua ja tehdä tyhmiä asioita.

Vähättelyn sijaan olisi parempi todeta, että hitsi vieköön, nyt tuntuu varmasti pahalta, koska tuo ei kyllä mennyt nappiin.

Kaikki voivat epäonnistua ja tehdä tyhmiä asioita. Jos lohdutat vähättelemällä mokaa, ystäväsi saattaa esimerkiksi jättää pyytämättä anteeksi, vaikka olisi syytä.

Aina ei pidä halata.

Moni lohduttaja miettii, pitäisikö halata.

Jotkut eivät halua fyysistä kontaktia tunnekokemuksen keskellä. Toiset taas ehdottomasti tarvitsevat kosketusta ja paijaamista.

Yrityksen ja erehdyksen kautta voi oppia aistimaan, milloin on kosketuksen aika. Aina voi myös kysyä, saako halata.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 16/18.

Psykologi ja HUSin linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut mukana kehittämässä mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmaa. Hän harrastaa veneilyä, body pumpia ja maailman menon ihmettelyä.
Psykologi ja HUSin linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut mukana kehittämässä mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmaa. Hän harrastaa veneilyä, body pumpia ja maailman menon ihmettelyä.

Parisuhteessa mustasukkaisuuteen pitää hakea apua, jos aiheesta ei voida keskustella, sanoo psykologi Jan-Henry Stenberg.

Mustasukkaisuus voi pilata suhteen.

”Mustasukkaisuus voi olla hyödyllinen tunne, haitallinen tunne ja kaikkea siltä väliltä. Se voi auttaa jäsentämään omia tunteita ja keskustelemaan parisuhteen tilasta. Se voi antaa tietoa siitä, onko kaikki hyvin.

Eri asia on, mitä tiedolla tekee. Kiirehtiikö tutkimaan toisen puhelinta ja taskuja? Aiheeton mustasukkaisuus voi pilata koko suhteen.

Eri kulttuureissa mustasukkaisuus on erilaisessa asemassa. Pohjoismaissa mustasukkaisuutta ei yleisesti pidetä erityisen suotavana, mutta esimerkiksi Etelä-Amerikassa sitä ei juuri kyseenalaisteta. Joissakin maissa sitä pidetään jopa hieman romanttisena.

Evoluutiossa mustasukkaisuudella on järkevä paikka. Se on auttanut ihmistä säilymään ja suojellut reviiriä.”

Tunteet eivät ole vaarallisia.

”Kaikki tunteet ovat ok, niin kauan kuin niistä voidaan keskustella, niitä voidaan käsitellä eivätkä ne johda haitalliseen toimintaan. Suomessa on kuitenkin kohtuullisen paljon parisuhdeväkivaltaa, ja iso osa siitä johtuu mustasukkaisuudesta. Mustasukkaisuus on toisiksi yleisin henkirikoksen syy.

Äärimmäinen, patologinen mustasukkaisuus on harhaluuloisuutta. Se hallitsee ihmisen ajatuksia, vaikka siihen ei ole syytä. Ihminen voi olla niin mustasukkaisuuden riivaama, että tutkii koko ajan kumppaninsa tavaroita. Kun hän ei löydä mitään, hän tekee päätelmän, että kylläpä puoliso on taitava pettämään, ei taida olla eka kerta.”

Mieti, mitä taustalla on.

”Ihmiset käyttäytyvät mustasukkaisina eri tavoilla. Jos lapsuuden kiintymyssuhde on ollut välttelevä, kumppanistaan epävarma ja mustasukkainen ihminen vetäytyy. Jos taas kiintymyssuhde on takertuva, mustasukkainen käyttäytyminenkin on takertumista.

Luottamuksen ensimmäinen askel on ymmärtää, että mustasukkaisuudessa on kyse muustakin kuin parisuhteesta. Sen taustalla voi olla itsetunto-ongelmia, menettämisen pelkoa ja kykenemättömyyttä sietää epävarmuutta.

Mitä terveempää mustasukkaisuus on, sitä useammin sen taustalla on tunnistettua pelkoa parisuhteen menettämisestä. Se pystytään pukemaan sanoiksi ja siitä voidaan keskustella.”

Siitä voi oppia eroon.

”Mustasukkaisuus on nimenomaan tunne. Tunnetta ei voi muuttaa helposti, mutta sen taustalla olevia ajatuksia voi.

Jos mustasukkaisella ihmisellä on huono itsetunto, hän ajattelee helposti, että kumppani on kiinnostunut jostakin toisesta, koska tämä on vaikka lihaksikkaampi. Vainoharhaisen ajatuskulku taas on usein se, että kumppani on kiinnostunut toisesta, mutta on niin ovela, ettei aio myöntää sitä.

Apua kannattaa hakea silloin, kun mustasukkaisuus myrkyttää parisuhdetta, siitä ei voida keskustella ja se on toisen osapuolen mielestä aiheetonta.

Netistä löytyvä HUSin ja Väestöliiton mustasukkaisuuden omahoito-ohjelma auttaa tunnistamaan mustasukkaisuutta ja sen takana olevia mekanismeja ja työskentelemään niiden kanssa.

Kaikki mustasukkaisuus ei tarvitse psykoterapiaa tai pariterapiaa. Lievimmillään keskustelu parisuhteessa auttaa.”

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 18/2018.

Myös hieman toista näkökulmaa...

Psykologi: ”Mustasukkaisuus voi olla sekä hyödyllinen että haitallinen tunne”

Kysymys voi olla myös siitä että parisuhteet eivät saa riittävän hyviä olosuhteita voidakseen hyvin. Aika monesta harmaan alueen jutusta on tullut muka "normaalia", joista ei ole lupa olla eri mieltä leimautumatta hysteeriseksi. On muka pakko hyväksyä tosi paljon. Ihminen joutuu pitämään omana vikanaan jos pahoittaa mielensä kumppani nukkumisesta toisen vieressä, kumppanin uskoutumisesta jatkuvasti toiselle, "vain ystävän" kanssa saunomisesta ja matkailusta, lapsista toisen kanssa, firman...
Lue kommentti
Aikuiset haluavat lapsista nopeasti isoja, osaavia ja menestyviä, Liisa Lohilahti sanoo.
Aikuiset haluavat lapsista nopeasti isoja, osaavia ja menestyviä, Liisa Lohilahti sanoo.

Lapsuutta ei arvosteta, vaikka se on elämän tärkein vaihe, sanoo opettaja ja päiväkodin johtaja Liisa Lohilahti.

Lapsi on viisas.

Pienen lapsen kyky katsoa maailmaa on viehättävä. Pienissä ihmisissä elää viisaus! He eivät vain kykene vielä sanoittamaan havaintojaan, joten me aikuiset tulkitsemme heitä siksi usein väärin.

Luulemme, ettei lapsilla ole taitoa analysoida maailmaa. Siinä me aikuiset astumme harhaan, sillä pienet ihmiset ovat äärimmäisen tarkkanäköisiä.

Ihmisen luovuus on parhaimmillaan lapsuudessa. Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä enemmän se surkastuu. Alamme elää odotusten mukaisesti, ”järkevästi”. Ihmisestä kehittyy rajoittunut aikuinen, kuten Antoine de Saint- Exupéryn Pikku Prinssi -tarinakin kertoo.

Kuka tahansa ei sovi opettajaksi.

Opettajat voisivat vähentää lasten käytöshäiriöitä, kiusaamista ja itsetunto-ongelmia olemalla sydämellisempiä ja aidompia. Ei pidä vain suorittaa virkaa ja opettaa.

”Kuka tahansa ei sovi opettajaksi. Opettajan työ edellyttää erityistä herkkyyttä.”

Lapsen kehitys haavoittuvasta päiväkoti-iästä noin yhdeksään ikävuoteen on äärimmäisen tärkeä minäkuvan ja identiteetin kannalta. Lasta kasvattavalla aikuisella on merkittävä rooli, eikä kuka tahansa sovi opettajaksi. Opettajan työ edellyttää erityistä herkkyyttä, tunneälyä.

Opettajan tulisi ymmärtää, että lämminhenkinen ja vuorovaikutteinen kasvatus innostaa oppimaan. Lapsi kokee vuorovaikutuksen kunnioituksena.

Lapsilta vaaditaan liikaa.

Aikuiset haluavat lapsista nopeasti isoja, osaavia ja menestyviä. Lapsuutta ei arvosteta, vaikka se on ihmiselämän tärkein vaihe.

Lisäksi aikuinen tuppaa omalla kiireellään ohittamaan lapsen kysymykset.

”Aikuisen pitää olla aidosti kiinnostunut lapsen maailmasta.”

Uteliaisuutta tulee tukea ja vastaamaan kannattaa pysähtyä. Ei se hetki ole sinun elämästäsi pois. Ehdit imuroida myöhemminkin.

Millään pedagogiikalla ei ole merkitystä, jos aikuinen ei ole aidosti kiinnostunut lapsen maailmasta.

Esiintyminen petraa itsetuntoa.

Esiintyminen, vaikkapa koulun tai päiväkodin näytelmässä tai omalle perheelle kotona, on iloinen ja luonnollinen osa elämää. Lasta pitää tukea hänen tarpeessaan esiintyä.

Keskipisteenä oleminen vahvistaa arempien lasten itsetuntoa. On kuitenkin tärkeää, ettei lasta arvostella tai pakoteta esiintymään.

”Esityksen jälkeen ei saisi tulla tuomiota siitä, oletko hyvä vai millainen.”

Esiintyminen kilpailun nimissä ei ole hyväksi pienelle lapselle. Kilpailuihin kuuluva arviointi luo lapselle suorituspaineita, ja hän kokee olevansa joko hyvä tai huono. Kumpikaan ei ole hyväksi pienen lapsen minäkuvan kehitykselle.

Kilpailu helposti vääristää minäkuvaa kohtuuttomasti ja voi johtaa itsekkyyteen tai erilaisiin traumoihin.

Pienelle lapselle esiintymisen tulee olla leikinomainen tilanne, jossa ei haittaa, vaikka kaikki ei mene niin nappiin. Esityksen jälkeen ei saisi tulla tuomiota siitä, oletko hyvä vai millainen. Taputetaan sille, että jes, rohkaistuit!

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 15/2018.

51-vuotias oululainen opettaja ja päiväkodin johtaja lataa akkujaan korkealentoisilla ajatuksilla ja filosofisella keskustelulla viinilasin äärellä.

Vierailija

”Vastaa, jos lapsi kysyy – ehdit imuroida myöhemminkin”, sanoo päiväkodin johtaja Liisa Lohilahti

Ja sitten kun keskeytät imuroinnin vastataksesi lapselle niin seuraavaksi joku asiantuntija toisessa lehdessä messuaa kun lapsia ei opeteta odottamaan ja kaikki pyörii lapsen ympärillä ja siitä seuraa käytöshäiriöitä. Vanhemmuudessa vain yksi on varmaa: jonkun mielestä pieleen menee kuitenkin.
Lue kommentti
Neljän lapsen äiti Lapista

”Vastaa, jos lapsi kysyy – ehdit imuroida myöhemminkin”, sanoo päiväkodin johtaja Liisa Lohilahti

Tärkeintä on toia vanhempana niin että arvostaa itseään ja muita läheisiä ihmisiä, myös lapsia. Arvostus näkyy vuorovaikutuksessa, pysähdytään , kuunnellaan ja vastataan. Jos et heti pysty, kerro lapselle, milloin ehdit vastata ja muista pitää lupauksesi. Tärkein mielipide , jota sinun pitää kuulla, on lapsesi mielipide. Pieni lapsi ei osaa sitä aina sanoin ilmaista, mutta lapsen ilo ja tyytyväisyys ohjaa toimimaan oikein. Pettymyksiäkin pitää tuottaa, jotta niistä selviämistä voi turvallisesti...
Lue kommentti