”Vanhemmuus ei ole valvollisuus vaan vaihtoehto muiden joukossa”, sanoo tietokirjailija Nefertiti Malaty.
”Vanhemmuus ei ole valvollisuus vaan vaihtoehto muiden joukossa”, sanoo tietokirjailija Nefertiti Malaty.

Vapaaehtoinen lapsettomuus herättää yhä paheksuntaa, tietää vapaaehtoisesti lapsettomista naisista kirjan kirjoittanut psykologi Nefertiti Malaty.

Synnytystalkoita ei tarvita.

”Et ymmärrä, mistä jäät paitsi.” Tai: ”Kyllä mielesi vielä muuttuu.” Siinä tyypillisiä kommentteja, joita vapaaehtoisesti lapsettomalle eli velalle sanotaan.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on liki kaksinkertaistunut. Noin viisitoista prosenttia suomalaisista ei ole hankkinut tai ei aio hankkia lapsia. Silti erityisesti naisten vapaaehtoinen lapsettomuus herättää yhä negatiivisia reaktioita kuten ihmettelyä ja paheksuntaa.

Osa kokee vapaaehtoisen lapsettomuuden samanlaiseksi synnynnäiseksi ominaisuudeksi kuin silmien värin tai seksuaalisen suuntautumisen: sitä ei pysty muuttamaan. Osa tekee päätöksen vasta aikuisena. Yhä useampi saattaa nykyään ottaa myös ympäristötekijät huomioon. Ilmastonmuutoksen kannalta olisi hyvä, jos syntyvyys länsimaissa laskisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämä unohdetaan, kun media uutisoi alhaisista syntyvyysluvuista ongelmana, joka pitäisi korjata. Kansakunnan johtajat kannustavat synnytystalkoisiin kampanjoilla, jotka on koettu seksistisiksi ja loukkaaviksi.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vanhemmuuteen ei pitäisi painostaa.

”Toivoisin solidaarisuutta: meidän pitäisi yrittää ymmärtää toistemme valintoja.

Veloja ei tulisi painostaa vanhemmuuteen kuten yksinasuvia ei tulisi ohjata parisuhteeseen. Kaikkia pitäisi rohkaista miettimään, mitä he oikeasti haluavat elämältä. Vanhemmuuteen voi suhtautua yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa – ei velvollisuutena, itsestäänselvyytenä tai automaattioletuksena.

Äitiyttä pidetään luontaisena tilana, johon tulisi pyrkiä. Lapsettomuus johtaa helposti vastakkainasetteluun naisten kesken. Perheelliselle voi olla hämmentävää, että joku toinen haluaa elää toisenlaista elämää kuin itse. Erilainen elämäntapa voidaan kokea uhkaksi omalle valinnalle tai perhearvoille yleensä. Veloja saatetaan myös sääliä, koska he eivät ole ”tajunneet elämän tarkoitusta” tai paheksua helpon elämän vuoksi.

Perhekäsitys on usein yhä kapea. Ajatellaan, että pitäisi elää ydinperheessä, jossa on kaksi parin vuoden välein syntynyttä lasta.”

Lapsettomat eivät vihaa lapsia.

”Stereotypioissa vela on hedonistinen ura­ihminen, johon yhdistetään itsekkyys ja tunnekylmyys. Kirjaani haastatellut suomalaiset velat eivät kuitenkaan pääsääntöisesti ole suurituloisia uraihmisiä. Hedonismi ja materialismi eivät korostu, vaikka vapaudesta ja matkustelusta monet nauttivatkin. Monet lapsettomat ovat kiinnostuneita auttamaan yhteiskunnassa eri tavoin. Ympäristötietoisuus ja liberaalit arvot korostuvat.

Veloja pidetään lapsivihamielisinä, vaikka moni vanhempikaan ei ole erityisen lapsirakas ennen oman lapsen syntymää. Ja sen jälkeenkään muiden lapset eivät välttämättä hirveästi kiinnosta. Velojen pitäisi olla keskimääräistä lapsirakkaampia, jotta heidät voitaisiin tulkita ei-vihamielisiksi. Jotkut heistä työskentelevät lasten kanssa ja esimerkiksi sukulaislapset ovat monille hyvin tärkeitä.”

Nefertiti Malaty

42-vuotias psykologi ja tietokirjailija asuu Espoossa ja rakastaa merta. Nefertiti on julkaissut vapaaehtoista lapsettomuutta käsittelevän kirjan Ei äitimateriaalia.

Elä ja anna muiden elää

Muistan jo lapsena ajatelleeni, että äidiksi en halua. Eikä tuo ajatus koskaan muuttunut. Olen puhunut asiasta sen esiin tullessa avoimesti, eikä sitä kukaan ole arvostellut. Kunnes...Ikäni puolesta alkoi olla todennäköisesti viimeiset ajat lisääntyä. Sitten alkoi muuten vain pyöreän vatsanseutuni silmäily, kommentointi ja vihjailu siitä etten mistään mitään ymmärrä kun minulla ei ole lapsia. Kaikki arvostelu on tullut muilta naisilta, jotka ovat tuttuja työn tai ystävien kautta. Perheeni, sukulaiseni tai oikeat ystäväni eivät koskaan ole sanoneet mitään ikävää asiasta, miksi olisivat? Mietin, mikä oikeus puolitutuilla naisilla on arvostella valintojani, mikä ihme minun elämässäni aiheuttaa heissä niin vahvoja tunteita, että se oikeuttaa moiseen ala-arvoiseen moukkamaisuuteen? Maailmassa on lähes 8 miljardia ihmistä, on aika hemmetin itsekeskeistä kuvitella, että juuri se oma tapa sopisi meille kaikille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla