Melissan, Samun ja Alexin kodissa ei ole yhtään turhaa tavaraa, sillä seesteinen sisustus luo mielenrauhaa. Samasta syystä aamukahviakaan ei hörpitä tulikuumana.
Miten talosta tuli koti?
Melissa Tuomala:
”Kun 11 vuotta sitten ostimme rintamamiestalon, se oli hyvin maalaisromanttinen ja hempeä. Tapetit olivat ruusuiset ja olohuoneessa oli vispipuuron värinen seinä. Koti muistutti lapsuudenkotiani ja äidin sisustustyyliä.
Hiljalleen oma tyylini alkoi kehittyä. Kaikkien tekemiemme remonttien jälkeen talo on täysin erilainen kuin ennen. Maalaisromanttinen tyyli vaihtui skandinaaviseen valkoisuuteen ja seesteiseen siniseen.
Remontoimme kaiken itse tai ystävien avulla. Työläin urakka oli uusi keittiö. Näimme paljon vaivaa, jotta saimme mitoitukset kuntoon ja kokonaisuuden näyttämään hyvältä. Vanhassa talossa yksikään seinä ei ole suorassa.”
Mitä sisustaminen sinulle merkitsee?
”Siirtyessäni maalaisromantiikasta kohti hillitympää tyyliä aloin pitää sisustusblogia. Melissa’s take on life -blogista tuli rakas harrastus ja visuaalinen päiväkirja, jonne uusia ideoita oli ihana tallettaa.
Jossain vaiheessa bloggaaminen alkoi kuitenkin ahdistaa. Kirjoittaminen vei aikaa, ja vaikka se onkin hauskaa, yhteinen aika perheen kanssa on tärkeämpää. En halua istua vapaa-aikaani tietokoneella tai puhelimella. Elämä on tässä ja nyt.
Haluan pitää luonnon lähellä. Siksikin meillä on melkein aina leikkokukkia.
Harrastan mindfulnessia, jossa pyritään pysähtymään ja elämään tässä hetkessä. Haluan, että kotini on rauhan tyyssija. Aamuisin yritän ottaa itselleni hetken, jolloin istun kaikessa rauhassa ja nautin kupissa höyryävän kahvin tuoksusta. En siis kulauta sitä kiireessä vaan koen sen kaikilla aisteilla.
Haluan pitää luonnon lähellä. Siksikin meillä on melkein aina leikkokukkia.
Kesäisin vaihdan kukkakaupasta haetut kimput niittykukkiin. Perennapenkkien lisäksi pihallamme kasvaa voikukkia ja saa rauhassa kasvaakin.”
Kuinka rauha ja ruuhkavuodet sopivat samaan taloon?
”Minulle on tärkeää, ettei tavaraa ole liikaa. Kun kodin tyyli selkeytyi, myin kirpputorilla suurimman osan vanhasta tavarasta enkä enää ostanut yhtä paljon tilalle. Tavarasta luopuminen tuntui helpolta ja helpottavalta. Ratkaisu oli myös käytännöllinen: meillä on vain vähän säilytystilaa.
Välillä valkoisessa kodissa eläminen on pulmallista, koska perheeseen kuuluu kaksi koiraa ja pieni lapsi. Elämän jäljet näkyvät väistämättä tahroina lattialla ja naarmuina seinissä.
Rintamamiestalon remontoinnissa sekä lasten ja lemmikkien kanssa asumisessa on se yhteinen puoli, että on opittava sietämään keskeneräisyyttä. Kun yksi projekti on tehty, uusia saa samalla suunnitella.
Rakastan kuitenkin kotiani ja sen tyyliä. Koti tuo minulle mielen kirkkautta.”
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 10/2018.
Täällä me asumme
KOTI: Vuonna 1963 rakennettu omakotitalo Porvoossa: viisi huonetta ja keittiö kolmessa kerroksessa, noin 110 m².
ASUKKAAT: Asiantuntija Melissa Tuomala, 34, operaattori Samu Luoma, 34, ja Alex, 6.
