Perheen puusauna lämpiää liki joka päivä: ”Olen opettanut lapsille, että hyvien asioiden eteen pitää nähdä vaivaa”

”Saunan pitää kestää kovaa käyttöä. Se oli ainoa ohje, jonka annoimme rakentajille, kun meillä tehtiin saunaremontti.

Puusaunamme lämpiää viisi tai kuusi kertaa viikossa. Kaikki kuusihenkisessä perheessämme ovat kovia saunojia, mutta minä ja nuorimmat lapset Erika ja Emmi olemme erityisen innokkaita.

Olen opettanut lapsille, että sauna ei valmistu itsestään, vaan siihen liittyy tehtäviä. Kun ensin näkee vähän vaivaa, löylyissä istuminen tuntuu vielä paremmalta.

TULEN SYTYTTÄMISESTÄ huolehdin yleensä minä. Lasten hommaa on viedä saunaan puita ja tyhjentää tuhkat pesästä.

Olen kyllä opettanut heille saunan lämmittämiseen ja kiukaaseen liittyvät perusasiat: Sen, että tulen kanssa ei leikitä vaan puiden lisäämisen jälkeen luukku laitetaan heti kiinni. Ja sen, ettei kiuaskivien päälle lasketa mitään eikä heitetä muuta kuin puhdasta vettä.

”Jokaisella on oikeus olla saunassa oma itsensä.”

Saunomiseen liittyvät myös siisteys ja hyvät saunatavat. Pienenä lapsilla sai olla leluja saunassa, mutta nyt niistä on luovuttu. Sauna ei ole leikkimistä varten.

Sauna on vähän kuin pyhitetty tila. Sinne ei mennä selvittämään asioita vaan rauhoittumaan. Jokaisella on oikeus olla saunassa oma itsensä, keskustella tai olla hiljaa. Joskus saunassa nauretaan, toisinaan ollaan ajatuksissamme.

ELÄMÄSSÄ ON HÄLINÄÄ ihan tarpeeksi, joten saunaan ei meillä tuoda pieniäkään viihdelaitteita. Eräässä liikkeessä ehdotettiin, että remontin yhteydessä saunaan voisi upottaa kaiuttimet ja jopa näytön, mutta minun vastaukseni oli ehdoton ei.

Saunassa rauhoittuminen tarkoittaa myös kiireettömyyttä. Jos on kiire jonnekin tai kello on liian paljon, saunomisen merkitys osittain häviää.

Parasta sauna-aikaa meidän perheellemme on alkuilta, ennen kuin lapset menevät nukkumaan. Vaimoni Mira tekee kolmivuorotyötä hoitoalalla ja minä pitkiä päiviä bioenergian parissa, joten nollaus lauteilla tekee hyvää.

Erika, Emmi ja Jani syli täynnä kohti saunaa.

Olemme vaimon kanssa molemmat maaseudun kasvatteja ja arvostamme aitoutta. Remontin yhteydessä halusimme rintamamiestaloomme saunan, joka henkii vanhaa tunnelmaa, emme mitään mustaa tai valkoista design-saunaa.

Remontti on juuri valmistunut. Lauteet ovat nyt massiivihaapaa ja seinät piiluveistettyä hirsipaneelia, katto lämpökäsiteltyä haapaa. Puu on hieno materiaali, eikä sen pinnan ilmeikkyyttä saa maalata piiloon.

”Poltamme vain oman kylän koivua.”

Mustassa puukiukaassa on lasiluukku, ja poltamme vain oman kylän klapitoimittajalta saatua lähikoivua.

TAISIN KIINNOSTUA saunomisesta jo lapsena. Isovanhempien kanssa pääsin tutustumaan erilaisiin saunoihin: heillä oli sisäsauna, pihasauna ja mökillä oma sauna.

Isovanhemmilta perin myös tiedon, jota tarvitaan kiuaskivien kanssa. Ne pitää latoa tarpeeksi väljästi niin, että ilma pääsee kulkemaan. Silloin löylyt ovat parhaat.

Kun olemme perheen kanssa reissussa, emme jätä menemättä saunaan, vaikka kiuas olisi millainen. Saunaremontin aikana kävimme usein saunassa uimahallissa.

”Juhlapäivinä käymme ystäväperheen tynnyrisaunassa.”

Puilla lämmitettävä kiuas tuntuu kuitenkin kaikkein omimmalta. Juhlapäivinä kuten juhannuksena käymme ystäväperheen tynnyrisaunassa. Siitä lapsetkin tykkäävät.

Seuraavan parin vuoden suunnitelmissa on oman pihasaunan rakentaminen. Siitä tulee talossa olevaa saunaa pelkistetympi, ja tunnelma on lähellä mökkisaunaa: ei suihkua vaan kantovesi, ja ovesta pääsee suoraan vilvoittelemaan vaikka paljuun.

Erillisiä saunatuoksuja emme saunassa käytä. Paras tuoksu tulee koivuvihdasta ja pienestä sauhusta, joka pääsee ulos pesän luukun raosta.”