Ennen koulun alkua on hyvä käydä yhdessä katsomassa koulun pihaa ja koulumatkaa. Kaikki se lisää turvallisuuden tunnetta.
Ennen koulun alkua on hyvä käydä yhdessä katsomassa koulun pihaa ja koulumatkaa. Kaikki se lisää turvallisuuden tunnetta.

Lapsen koulutaipaleen alkua voi helpottaa monin tavoin: opeta lasta tutustumaan ihmisiin ja harjoitelkaa rutiineja yhdessä.

Kun koulu alkaa, ekaluokkalaista voi jännittää. Koulutien aloitus on suuri muutos lapsen elämässä, jossa otetaan ensimmäiset itsenäistymisen askeleet.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius vinkkaa vanhemmille konkreettisia tekoja, joilla lapsen koulun alkua voi helpottaa.

1. Kysy lapselta, jännittääkö häntä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jännittäminen on luonnollista. Aikuinen voi kuitenkin auttaa lasta kyselemällä, mikä koulun alkamisessa erityisesti jännittää. Huoliin voidaan etsiä vastauksia yhdessä. Kerro iloisista ja positiivisista asioista, joita kouluun liittyy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Harjoitelkaa rutiinit yhdessä.

Lapsen kanssa kannattaa harjoitella kouluunlähtöä ja koulusta palaamista. Käytännössä olisi hyvä ennen koulujen alkua käydä yhdessä katsomassa koulun pihaa ja koulumatkaa sekä sopia pienistäkin käytännön asioista. 

"Lapsi saa turvaa ennakoinnista, varsinkin, jos hän joutuu olemaan paljon yksin. Lapsen kanssa kannattaa käydä asiat jopa hyvin yksityiskohtaisesti läpi. Jutelkaa siitä, kuka herättää aamulla, miten hän muistaa syödä aamupalan, mitä aamupalaksi on varattuna sekä kuinka muistaa ottaa repun mukaan ja lukita oven lähtiessään."

3. Opetelkaa yhdessä esittäytymään.

Ekaluokkalainen voi odottaa kouluun menoa innolla, sillä hän saattaa etukäteen tietää, että luokalla on jo ennestään tuttuja kavereita. Toisaalta myös monien lasten suurin huoli liittyy koulukavereihin. Entä jos kavereita ei löydykään?

"Uusille kavereille voi ehdottaa yhteistä tekemistä."

"Jos lapsi ei tunne ketään koulusta, kotona voi neuvoa, kuinka uusille kavereille esittäydytään. Lapselle kannattaa kertoa, että uusia kavereita voi lähestyä vaikka kysymällä, millä luokalla hän on, esittäytymällä, kysymällä toisen harrastuksia tai jotain muuta kivaa asiaa. Myös yhteistä tekemistä voi ehdottaa, kuten että lähdettäisiinkö keinumaan", Helenius ehdottaa.

Helenius muistuttaa, että koulusta ei välttämättä heti aluksi löydy uutta parasta kaveria. Sekin on hyvä alku, että tutustuu moniin lapsiin ja voi leikkiä välitunneilla yhdessä. Vanhemmat voivat tukea lapsen uusia ystävyyssuhteita esimerkiksi kutsumalla kavereita kylään.

4. Tutustu toisiin vanhempiin.

Vanhempana helpottaa, jos tuntee lapsensa kavereiden vanhempia. Lähialueella asuvat isät ja äidit voivat myös suunnitella yhdessä, miten lapsia voi auttaa koulujen alkaessa.  

"On hyvä, jos kaverusten vanhemmat voivat sopia keskenään, hakeeko joku molempien lapset koulusta, tai voivatko he hakea lapset vuorotellen. On myös hyvä sopia, että autetaan puolin ja toisin hankalissa tilanteissa. Sellaisia voivat olla tilanteet, jolloin lapsen puhelimesta on akku loppu ja vanhempaan pitää saada yhteys, avain unohtuu kotiin tai sattuu muuta yllättävää", Helenius neuvoo.

5. Etsi arkeen yhteistä aikaa.

Helenius tahtoo muistuttaa, että ekaluokkalainen on vielä kovin pieni. Siksi kotona lukuhetket sylikkäin ja rauhallinen yhteinen puuhastelu, jossa on aikaa lapsen kuuntelemiselle, ovat todella tärkeitä. 

Lapsen arkea ei kannata täyttää harrastuksilla.

"Ekaluokan aloitus on iso muutos, joten sen lisäksi lapsen arkea olisi hyvä rauhoittaa niin, että hän ei vietä kovin montaa iltaa viikossa harrastusten parissa."

Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa vanhemmille maksutonta vanhempainpuhelin-palvelua, jonne vanhemmat voivat soittaa ja puhua mistä tahansa heitä askarruttavista, vanhemmuutteen liittyvistä asioista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla