Nenän kautta hengittäminen helpottaa sydämen ja keuhkojen työtä.
Nenän kautta hengittäminen helpottaa sydämen ja keuhkojen työtä.

Hengittämällä voit oppia lievittämään stressiä, kipua ja jännitystä. Hengitys auttaa myös nukahtamisessa. Näillä asiantuntijan neuvoilla pääset helposti alkuun.

Aloitetaan perusasioista. Yksi: Ei ole olemassa ainoaa oikeaa sääntöä sille, miten kuuluu hengittää. Jokaisella on oma yksilöllinen hengitystapansa.

Kaksi: Et voi koskaan hallita hengitystä täydellisesti, vaikka miten opettelisit kontrolloimaan hengityslihaksiasi. Hengityksen rytmi, syvyys ja liike vaihtelevat. Siihen vaikuttavat myös tunteet, vuorovaikutussuhteet ja elämänkokemukset.

Kun nuo asiat pysyvät mielessä, voidaan siirtyä seuraavaan: On olemassa hengitystapoja, jotka ovat elimistölle edullisia ja saavat sinut voimaan paremmin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Hengittäminen ei ole suorittamista.

Kun esimerkiksi hengität nenän kautta sisään ja ulos, ilma kulkee paremmin keuhkojesi alaosaan. Se helpottaa sydämen ja keuhkojen työtä ja vähentää ylihengittämistä. Et toisin sanoen hengitä liian tiheästi tai liian syvään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos kuitenkin joudut hengittämään suun kautta vaikkapa allergian tai nenässä olevan rakennevian takia, mitään ei ole menetetty. Hengittäminen ei ole suorittamista.

Tämä armollinen lähestymistapa perustuu Suomessa kehiteltyyn psykofyysiseen hengitysterapiaan.

Tasapaino hukassa?

Stressi vie hengityksen helposti epätasapainoon. Kun olo tuntuu uhatulta, jännitämme vaistomaisesti lihaksia ja alamme hengittää pinnallisemmin yläkeholla. Hengitys ei virtaa vapaasti.

Epätasapainoinen hengitys voi olla myös suojakeino. Pidättelet hengitystä, kun yrität pitää vaikeat tunteet pois tietoisuudestasi. Se tapahtuu automaattisesti ja tuo hetken helpotusta.

Epätasapainoisesta hengityksestä voi seurata kurjia tuntemuksia: hengenahdistusta, huimausta, pistelyä raajoissa tai suun ympärillä, jännitystä, rauhattomuutta, päänsärkyä, lihaskipua.

Jos epätasapainoinen hengitys jää päälle pidemmäksi aikaa, siitä voi seurata kurjia tuntemuksia: hengenahdistusta, huimausta, pistelyä raajoissa tai suun ympärillä, jännitystä, rauhattomuutta, päänsärkyä, lihaskipua. Et välttämättä osaa yhdistää niitä hengitykseen ja huolestut lisää.

Lohdullista on, että pelkällä epätasapainoisella hengityksellä et pysty aiheuttamaan itsellesi vammaa tai sairautta. Se on kuitenkin syy ryhtyä kuulostelemaan olemisen ja tekemisen tasapainoa. Onko elämään kasautunut asioita, jotka pitävät stressiä koko ajan yllä?

Hengitys kertoo, millaista liikunta kaipaat

Liikunta harjoittaa hengityselimistöä ja tekee terveydelle paljon muutakin hyvää. Erityisen hyvää tekee liikunta, josta itse pidät.

Voit ehkä oppia huomaamaan kehoa ja hengitystä tunnustelemalla, millaista liikettä kehosi juuri nyt kaipaa. Välillä siitä tuntuu hyvältä, että hiki virtaa ja syke nousee kunnolla. Toisinaan mieli ja ruumis arvostavat enemmän rauhallista kävelyä metsässä.

Harjoitus 1: Helpotusta stressiin ja kipuun

Tämä yksinkertainen hengitysharjoitus auttaa sekä helpottamaan stressituntemuksia että säätelemään kipua. Sen tärkein vaihe on rauhallinen uloshengitys. Se hellittää lihasten jännitystä ja rauhoittaa hermostoa.

Hengitä nenän kautta sisään ja ulos. Anna ilman poistua keuhkoista kuin itsestään. Voit koettaa tietoisesti rauhoittaa uloshengityksen rytmiä.

Suuntaa uloshengittäessäsi huomiota silmien ympäryksiin, leukoihin, hartioihin. Anna uloshengityksen vähitellen hellittää lihasten jännitystä. Samalla verenpaine ja syke laskevat, mieli rauhoittuu ja kivulta voi taittua terävin kärki.

Harjoitus 2: Jännittäminen vähenee

Hengittämisestä on apua myös jännittämiseen. Kun edessä on vaikkapa julkinen esiintyminen, kokeile tätä:

  1. Maadota itsesi. Suuntaa huomio alustaan, jolla seisot, ja tunne se jalkojesi alla. Huomaa myös jalkasi. Siellä ne pitävät sinua pystyssä.
  2. Kiinnitä huomiosi uloshenitykseen. Havaitse, miten lihasten jännitys hellittää aina, kun ilma virtaa ulos keuhkoistasi.
  3. Juttele itsellesi rauhoittavasti. Kerro, että saat jännittää, ei ole mitään hätää. Pieni jännitys jopa auttaa esiintymisessä.

Harjoitus 3: Kohti unta

Jos unta pitäisi saada mutta vireys ei millään laske, suuntaa taas kerran huomiosi hengitykseen.

Kuulostele jokaisella uloshengityksellä lihaksistoasi ja anna sen hellittää jännitystä pala palalta. Silmien ympärys, leuat, rintakehä. Anna vatsan pehmentyä hengitysliikkeistä ja jatka siitä alaspäin.

Kun teet harjoitusta usein, siitä tulee tuttusi. Tuttuus tuo turvan tunnetta. Sekin auttaa nukahtamaan.

Asiantuntijana jutussa on tanssi- ja liiketerapeutti, psykofyysinen fysioterapeutti Tuuli Halttu Kokokehosta.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 16/2018.

Sisältö jatkuu mainoksen alla