Kesällä luonto on lääkitseviä rohtoja pullollaan. Luonnon lääkkeistä voi olla apua vaikka turvotukseen tai matkapahoinvointiin.
Jo äiti opetti, että itikanpistopaukamalle pitää laittaa suussa möhjöksi pureskeltua ratamonlehteä. Isäni säärihaavaa hoidettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa pihkalla. Pihkan parantavasta vaikutuksesta on tehty oikein väitöstutkimuskin. Tehokkainta on kuusen pihka.
Tavallinen keräkaali on avuksi, jos nilkat turpoavat helteellä. Kietaise kaalinlehtiä turvonneen raajan ympärille, ja nesteet lähtevät liikkeelle.
Mesiangervon kukissa on luonnon omaa aspiriinia. Maukkaimmillaan kukat ovat, kun kuivaat ne ja käytät kuivakakun mausteena.
Antibiootteja kammoavat ovat jo kauan helpottaneet korvatulehdusta kääräisemällä pienen valkosipulinkynnen harsoon ja sujauttamalla sen korvaan. No, ei siitä haittaakaan ole.
Inkivääri puolestaan auttaa matkapahoinvointiin, ja Virossa apteekeissa myydäänkin esimerkiksi laivapahoinvointiin inkivääripillereitä.
Naiset tietävät, että karpalot auttavat virtsatientulehdukseen ja että karpalomehulla voi torjua pienten lasten suutulehdusta.
Keto-orvokin lehdet tuntuvat olevan varsinainen ihmerohto. Murskattuna niiden pitäisi auttaa hilseeseen, finneihin ja ihottumiin.
Puna-apilan kukat ovat kauniita kakuissa ja jäätelöannoksissa, mutta niistä keitetty tee tepsii myös nuhakuumeeseen.
Valkopeilin kukat puolestaan maistuvat makealta kuin karkit ja niiden uskotaan auttavan valkovuotoon. Kesällä on luonnon antimia tarjolla ja aikaa testailla.
Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 13/2013.
