Asiantuntijan mukaan harmaat hiukset ovat optinen harha. Itse asiassa harmaita hapsia ei ole olemassakaan.
Asiantuntijan mukaan harmaat hiukset ovat optinen harha. Itse asiassa harmaita hapsia ei ole olemassakaan.

Milloin harmaantuminen alkaa? Kuinka nopeasti koko pehko on jo ihan valkoinen? Onko tämä sukupuolikysymys? Asiantuntija vastaa.

1. Itse asiassa harmaita hiuksia ei olekaan

Vaikka puhummekin harmaantumisesta ja harmaista hiuksista, yksittäinen hius ei muutu missään vaiheessa harmaaksi, sanoo hiusalan koulutuspäällikkö Kirsi Oksaharju.

”Meillä ei ole harmaita vaan vain oman värisiä hiuksia ja sitten pelkästään valkoisia, värittömiä hiuksia. Värittömissä hiuksissa värin tuotanto on loppunut”, hän kuvaa.

”Kun oman väriset hiukset ja värittömät hiukset sekoittuvat keskenään, kauempaa katsottaessa kyllä näyttää siltä, että hiukset ovat harmaat.”

2. Valkoinenkin on vain värin puutetta

Entä sitten se vaihe, kun hiuksista tulee suorastaan valkoiset? Oksaharjun mukaan on optinen harha, että tummemman harmaat hiukset näyttävät vuosien kuluessa muuttuvan vaaleamman harmaiksi.

Harmausaste kasvaa vähitellen, koska omanväristen hiusten määrä vähenee ja värittömiä hiuksia tulee lisää. Lopulta pää on aivan valkoinen, koska jokainen päässä oleva hius on väritön.

3. Harmaantua voi jopa vuodessa

Ensimmäisen harmaan hiuksen löytyminen voi aiheuttaa tunteita, sillä monelle se on vanhuuden merkki. Prosessi ensimmäisen harmaan hiuksen ja vitivalkoisen hiuspehkon välillä voi kuitenkin kestää vuosikymmeniä.

”On täysin yksilöllistä, kuinka nopeasti 'harmaita' alkaa tulla ja kuinka nopeasti ne lisääntyvät. Toiset harmaantuvat vuodessa tai kahdessa, toisille harmaita hiuksia ei tule koko heidän elämässään”, Kirsi Oksaharju kertoo.

”Sellaisia aineita ei ole, joilla voisi palauttaa hiuksen oman värin.”

Geeneihimme on kirjoitettu, kuinka kauan kunkin hiusnystyn melanosyyttisolu toimii. Jokaisella hiustupella on oma geneettinen perimä. Yhdestä hiustupesta voi kasvaa omanvärinen hius koko elämän ajan, kun taas viereisestä tupesta voi värintuotanto loppua jo aiemmin.

”Syntyvään väriin ei voi vaikuttaa, eikä sellaisia aineita ole olemassa, joilla voisi palauttaa hiuksen oman värin.”

4. Sukulaisten hiukset kertovat sinustakin

Moni kokee suurena vääryytenä, jos kutrit alkavat kadottaa väriään jo kolme-nelikymppisenä.  Vielä viisikymppinenkin saattaa pitää harmaantumista ikävänä vanhenemisen merkkinä.

Kolmekymppisen hiukset ovat harvoin läpeensä harmaat, mutta viisikymppisten harmaantuminen on jo aivan tavanomaista, Oksaharju sanoo.

”Kolmekymppisilläkin voi olla ohimoilla jo ensimmäisiä harmaita, mutta ei vielä mitään silmin havaittavaa. Nelikymppisillä alkaa löytyä harmaita hiuksia jo enemmän. Viisikymppisillä harmaantuminen on yleistä ja selkeästi nähtävää.” 

5. Harmaantuminen on tasa-arvoista

Sukupuolten välillä ei ole eroa siinä, milloin harmaantuminen alkaa. Kaikkein eniten merkitystä on geeneillä.

”Jos suvussa on taipumusta varhaiseen harmaantumiseen, kyllä silloin sekä suvun naiset että miehet harmaantuvat aikaisin.”

Otatko uudet syysvaatteet suoraan käyttöön? Ihosi saattaa päättää puolestasi.
Otatko uudet syysvaatteet suoraan käyttöön? Ihosi saattaa päättää puolestasi.

Jotkut pukevat uudet vaatteet päälleen pesemättä, toiset kelpuuttavat ne käyttöön vasta pesukoneen kautta. Mikä olisi oikea tapa?

Uusi vaate on puhdas, eikä sikäli välttämättä pesun tarpeessa. Niin moni ajattelee, ja ottaa vaatteen suoraan kaupasta tuotuna käyttöön.

Toiset sen sijaan haluavat pestä vaatteet ennen ensimmäistä käyttökertaa.

Marttojen neuvonnan johtajan Teija Jerkun mukaan kullekin oikea tapa riippuu siitä, kuinka herkkäihoinen on.

”Herkkäihoisten on hyvä pestä etenkin ihoa koskettavat tummat vaatteet”, Jerkku sanoo.

Mutta miksi juuri tummat? Tummissa vaatteissa saattaa olla useampia värikemikaalikerroksia, joiden vuoksi irtovärin määrä voi olla suurempi kuin vastaavissa vaaleammissa vaatteissa. Uusissa vaatteissa saattaa olla myös viimeistelyaineita, jotka lisäävät niiden tuoksua.

”Herkimmät voivat saada irtoväristä ja tuoksusta oireita, kuten ihon kutinaa ja allergisia reaktioita. Usein herkkäihoiset tietävät tämän itsekin ja huolehtivat vaatteidensa pesemisestä tarkemmin.”

Pesu parantaa pyyhkeen imukykyä

Moni pesee myös uudet pyyhkeet ja lakanat ennen käyttöä. Teija Jerkku pitää sitä hyvänä tapana. Mahdolliset irtokemikaalit lähtevät usein ensimmäisessä pesussa, ja pyyhe myös imee vettä ja kuivaa ihon paremmin, kun se on pesty.

Lakanoista puolestaan voi joskus lähteä hyvinkin voimakas tuoksu, kun ne otetaan uutena paketista.

”Joissakin lakanoissa lukee myös suositus, että ne olisi hyvä pestä ennen käyttöä”, Jerkku kertoo.

Myös vaatteet ja muut tekstiilit, jotka tulevat vauvan ihoa vasten tulevat ja menevät helposti suuhun, on syytä pestä ennen käyttöönottoa.

Noudata vaatteen hoito-ohjeita. Niin saat sen säilymään kauan kunnossa ja uuden tuntuisena.
Noudata vaatteen hoito-ohjeita. Niin saat sen säilymään kauan kunnossa ja uuden tuntuisena.

Harmittaahan se, jos vasta ostettu vaate alkaa jo muutaman pesun ja käyttökerran jälkeen näyttää ikivanhalta. Opettele vaatteiden hoitoon helpot perussäännöt!

Tekstiilien säilyttäminen hyväkuntoisena ei niinkään vaadi työtä tai vaatteen käsittelyä jollain erityisellä tavalla. Vaatteen kestoa voi pidentää oikeastaan ihmeen helposti: kiinnittämällä huomiota siihen, miten vaatetta käsittelee ja tekemällä viisaita valintoja.

Huolenpito on myös ekologinen teko, sillä sen avulla vaate kestää kauemmin, eikä uutta tarvitse ostaa niin usein.

Vältä pesua – tuuletus voi riittää.

Marttojen neuvonnan johtaja Teija Jerkku pitää tärkeimpänä ohjeena sitä, ettei vaatetta saisi pestä turhaan.

”Peseminen kuluttaa aina vaatetta. Vaate kannattaa pestä vasta, kun se on likainen. Turha peseminen kuormittaa myös ympäristöä”, Jerkku muistuttaa.

Usein vaatteen raikastamiseen voi riittää sen tuulettaminen.

Pese niin kuin pyydetään

Vaikka pesemistä kannattaa lykätä, sitä ei silti saa päästää liian likaiseksi. Muuten se ei välttämättä enää puhdistu kunnolla.

Pyykkikoneen äärellä kannattaa käyttää hetki harkintaa: tekstiileistä löytyvät pikku lappuset kertovat tärkeitä terveisiä valmistajilta. Noudata vaatteen hoito-ohjeita ja pese se oikeassa lämpötilassa. Muista myös, että kaikille vaatteille ei sovi huuhteluaine. Värivirheiltä vältyt, kun lajittelet pyykit värin mukaan.

Tukeva henkari pitää huolen siitä, ettei vaate veny.

Pesun jälkeen vaate on tärkeää oikoa omiin mittoihinsa ja ripustaa kuivumaan. Tukevat henkarit pitävät huolen siitä, ettei vaate veny tai muuta muotoaan kuivauksen aikana.

Jotkut vaatteet, kuten villapaidat, kuuluu kuivata vaakatasossa eli esimerkiksi pyykkitelineen päällä.

Henkarikuivatus vähentää myös silittämisen tarvetta. Esimerkiksi paitapuserot siliävät paremmin, kun ne oikoo kuivumaan henkarille. Liian kuuma silitysrauta voi myös vahingoittaa vaatetta.

Silittämistä helpottamaan on olemassa silitysvettä. Teija Jerkun mielestä vaatehuollossa kuitenkin pärjää hyvin ilman sitä, etenkin, jos tahtoo vähentää turhien kemikaalien käyttöä.

Satsaa laatuun ja säilytykseen

Kestävyyteen voi myös vaikuttaa satsaamalla hyvälaatuisiin vaatteisiin. Kaupassa on hyvä tutkia, millaisia vaatteen saumat ovat, miltä materiaali tuntuu ja onko napit kiinnitetty huolella. Jos vaate on laadukas, se kestää pesua heikompikuntoisia paremmin.

Tekstiilisi huomaavat myös sen, miten niitä säilytät. Vaatteita ei kannata mytätä kaappiin sekaisin, vaan antaa niille arvoisensa kohtelu ja laittaa siisteihin pinoihin.

”Hyvin säilytettyinä ne pysyvät parempikuntoisina, löytyvät helpommin ja menevät pienempään tilaan”, Jerkku vinkkaa.