Äitiä on hauska ilahduttaa muulloinkin kuin äitienpäivänä. Tässä seitsemän tapaa osoittaa, että äitisi on sinulle rakas.

1 Kokkaa äidin bravuuria

Muistatko, millä ruualla tai leivonnaisella äitisi sinua ja läheisiäsi on mielellään hellinyt? Tai mitä hän aina valitsee, kun haluaa jotain oikein hyvää? Tee sitä tällä kertaa itse hänelle. Tulee hyvä mieli, kun saa syödä jonkun toisen laittamaa hyvää ruokaa. Ja vielä oman tyttären tai pojan!

2 Hemmottele häntä

Ajattele asioita, joista äitisi nauttii. Pitääkö hän hierotuksi tulemisesta, virkistyykö kuumista altaista? Onko kaunis maisema hänestä ihaninta maailmassa ja viihtykö hän pitkällä kävelylenkillä? Järjestä äidillesi hemmottelupäivä, johon kuuluu vain hänen pitämiään asioita. Mieti jokainen yksityiskohta oikeaa kahvilaa ja hyvää ruokaa myöten. Äitisi tuntee itsensä todella huomioon otetuksi.

3 Tee vanhoista kuvista uutta

Skannaa vanhoja albumikuvia digitaaliseen muotoon ja valitse mukaan uusia digikuvia. Kokoa niistä jollakin yhdistävällä teemalla valokuvakirja: sen nimi voi olla vaikkapa ”Äidin kanssa” tai ”Rakkaimmat reissumme”. Vanhat negat ja diat saa muutettua digitaalisiksi tiedostoiksi digiskannerilla. Kirjoja voi tilata monista nettipalveluista, esimerkiksi Ifolorista.

4 Vie äiti kuuntelemaan musiikkia

Tunnetko äitisi musiikkimakua? Tutki lähistön konserttitarjontaa ja kutsu äitisi kanssasi kuuntelemaan hänen lempimusiikkiaan! Pienet ja edullisetkin konsertit voivat olla hienoja – kesällä monissa paikoissa järjestetään hyviä ilmaiskonsertteja. Jos konsertti on ulkona, pakkaa mukaan hyvät eväät ja myös hartioille vedettäväksi molemmille lämpimät huovat.

5 Anna äitisi kertoa

Kysy ajoissa, kun äitisi on vielä elossa. Äitisi tietää ja muistaa paljon sellaista, mikä sinusta olisi vielä joskus kiva tietää. Pysy mukavissa asioissa ja anna hänelle aikaa kertoa. Moni vastaa mielellään ja haluaa jakaa muistojaan. Tee myös kysymyksiä hassuista asioista, joille voitte yhdessä nauraa.

6 Tehkää jotain uutta

Keksit varmasti jotain sellaista, mitä äitisi ei ole vielä koskaan tehnyt. Muistele, onko hän puhunut jostain, mitä haluaisi tehdä: käydä Kööpenhaminassa, maalata taulun, nähdä kerrankin oopperan. Järjestä hänelle siihen mahdollisuus, jotta se todella toteutuu.

7 Vie äitisi retkelle

Jokaisella on paikkoja, joihin liittyy rakkaita muistoja. Vie äitisi hänen lempimaisemiinsa autolla, bussilla tai junalla – tai vaikka lentäen, jos siihen on varaa. Viisainta on varmistaa, että äiti haluaa matkalle, mutta pienen päiväretken voi järjestää myös hauskana yllätyksenä. Suunnittele reitti siten, että ehditte käydä äitisi lempipaikoissa: asuinalueilla, kaupoissa tai kahviloissa.

Lähde: womenworking.com

20 prosenttia suomalaisista isovanhemmista ei ole yhteydessä lapsenlapsiinsa. Moni heistä haluaisi, mutta ei saa.

Väestöliittoon saapuvien kirjeiden, sähköpostien ja puheluiden perusteella nämä ovat 10 yleisintä syytä, joiden vuoksi isovanhempi ajattelee, ettei hän kelpaa lapsenlapsilleen:

  1. Puutun kuulemma liikaa perheen asioihin, vaikka yritän olla hienotunteinen.
  2. Lapsi ja hänen puolisonsa kommentoivat, etten osaa hoitaa heidän lapsiaan oikein. Teen aina jonkun virheen, vaikka yritän noudattaa heidän ohjeitaan.
  3. Miniä kelpuuttaa vain omat vanhempansa isovanhemmiksi. Minä en osaa mitään ja olen vanhanaikainen.
  4. Lapselle tuli avioero, ja hänen entinen kumppaninsa päätti katkaista yhteydenpidon minuunkin.
  5. Minusta ei ole mitään iloa. En ole isovanhempana tarvittu enkä toivottu.
  6. Olin liikaa poissa ja tein töitä, kun lapset olivat pieniä. Nyt lapsi ajattelee, etten osaa olla lapsenlapsenkaan kanssa.
  7. Minulla on tiukka taloudellinen tilanne, toisen puolen isovanhemmat ovat ylivertaisia hankintojen ja lahjojen suhteen.
  8. En ymmärrä nykytekniikasta mitään, älypuhelimista ja muusta, ja lapsenlapset suhtautuvat minuun halveksuen.
  9. Minun on vaikea liikkua lasten kanssa, en  pysty tarjoamaan virikkeitä lapsenlapsille, viemään vaikka puistoon tai teatteriin.
  10. Koti on liian pieni, joten lapsenlapset eivät voi tulla yökylään, kun eivät saa omaa huonetta.

Asiantuntijana perhesuhteiden asiantuntija, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa Väestöliiton Vanhemmuus-tiimistä. Väestöliiton verkkosivut isovanhemmille löytyvät täältä

Anna Taipale kirjoitti kirjan itsensä arvostamisesta. "Aiemmin ajattelin, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti."

Anna Taipale, Sydänjuttu-kirjasi kehottaa suhtautumaan itseensä lempeästi. Miksi se on niin tärkeää?

”Jos haluaa tehdä innostavia asioita, voida levollisemmin ja toteuttaa unelmiaan, on hirveän tärkeää suhtautua myönteisesti itseensä. Moni ajattelee huomaamattaan, että ei voi, pysty tai kehtaa. Sen ei tarvitse olla niin.

Ein sanominen on meille vaikeaa, ja moni tuskailee sen kanssa, ettei osaa vetää omia rajojaan. Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei? Teen silloin tilaa jollekin ihanalle.

Suhde itseen vaikuttaa ihan kaikkeen. Olen aiemmin kärvistellyt parisuhteissa, joissa on ollut hirveitä mustasukkaisuuskärhämiä. Olen ajatellut, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa miestäni. Ymmärsin, että se ei ole sitä, mitä haluan. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti missään asiassa.”

”Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei?”

Miksi itselle on joskus niin vaikea olla kiva?

”Kielteinen ajattelu on opittu tapa. Aivojen vanhin osa, liskoaivot, on kehittynyt kalkuloimaan uhkia ja vaaroja. Se toimii edelleen niin.

Aivojen hermoradat ovat tottuneet tuottamaan tietynlaisia ajatuksia. Kun tiedostaa, millaista oma sisäinen puhe on, voi oppia puhumaan itselleen kannustavasti.”

Miten itse onnistuit muuttamaan ajattelutapaasi?

”Olen työskennellyt itseni kanssa vuosia ja opetellut kannustamaan itseäni. Olen itse oman hyvinvointini paras asiantuntija. Toiset voivat tukea ja peilata, mutta minä saan itse valita, kuinka itseeni suhtaudun.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 21/2017.