Kuvassa Riikka (vas.) ja Salla skoolaavat kirjanjulkistamistilaisuudessa vuonna 2012 . Viime vuonna he lupasivat kohottaa samppanjamaljat sitten, kun Riikka on terve.
Kuvassa Riikka (vas.) ja Salla skoolaavat kirjanjulkistamistilaisuudessa vuonna 2012 . Viime vuonna he lupasivat kohottaa samppanjamaljat sitten, kun Riikka on terve.

Riikka Kämppi ja Salla Paajanen ovat ystävyksiä, jotka ovat molemmat kokeneet vakavan sairauden. Siksi he ovat oikeita ihmisiä kertomaan, mitä sairastunut muilta toivoo.

1. Muista, että hän ei ole vain potilas

Älä kuormita sairastunutta huolellasi. Olet varmasti peloissasi, koska välität hänestä, mutta käsittele oma paha olosi jonkun terveen ystävän kanssa. Potilas tarvitsee lohdutusta. Hänen ei pitäisi joutua lohduttamaan muita.

Vaikka sinusta tuntuisi valheelliselta olla pirteä ja vakuutella, että kyllä sinä tuosta selviät, ne ovat ainoat oikeat sanat sairastuneelle.

Älä silti käske häntä tsemppaamaan. Se ärsyttää. Esimerkiksi syöpä tapahtuu solutasolla. Vaikka potilas miten yrittäisi, hän ei kykene tsemppaamaan solujaan: ”Nyt jätkät, taistelkaahan vähän!”

Muista, että hän ei ole vain potilas. Kun kivut hellittävät, häntä kiinnostavat samat asiat kuin ennenkin.

On hyvä juttu, jos hän jaksaa käydä töissä ja saa tehdä töitä vointinsa mukaan. Työkaverina helpota tarpeen tullen hänen tehtäviään.

2. Nauru ja itku helpottavat

Uskalla nauraa sairastuneen kanssa. Pöhkökin huumori käy, jos se saa hänet nauramaan. Kun on fyysisesti huonossa kunnossa, nauru helpottaa.

Kun häntä itkettää, pysy hänen luonaan ja anna itkeä. Itkun jälkeen olo on paljon parempi.

Jos se on sinulle tärkeää, rukoile sairastuneen puolesta ja kerro siitä hänelle. Se liikuttaa, vaikkei hän uskoisi kuten sinä.

Kaikkien ei tarvitse osata antaa henkistä tukea. Vähintään yhtä tärkeää on auttaa arjessa. Kysy, voitko käydä hänen puolestaan ruokakaupassa, laittaa ruokaa, antaa kuskausapua tai viedä hänen lapsensa leffaan.

Jos hän on normaalisti vahva ja pärjäävä, hänestä voi tuntua hankalalta pyytää apua. Silti hän ottaa sen kiitollisena vastaan, jos joku älyää kysyä.

3. Älä välttele häntä

Jos pystyt, puhu kauniita sanoja tai taputa vaikka olalle. Se liikuttaa etenkin silloin, kun ele tulee ihmiseltä, joka ei tavallisesti näytä tunteitaan.

Ellet uskalla sanoa mitään, älä sano. Älä kuitenkaan ala vältellä sairastunutta. Parempi vaihtoehto on, että olet hänen kanssaan tekemisissä niin kuin ennenkin etkä ota sairautta edes puheeksi.

Jos et normaalisti ole kanssakäymisissä kyseisen ihmisen kanssa, älä ole nytkään. Sairastunut ei ole oikea kohde, jos tunnet tarvetta paikata huonoa omaatuntoasi.

 

Neuvoja antoivat viestintäalan yrittäjä Riikka Kämppi ja toimittaja Salla Paajanen.

Vinkkejä sairastuneelle

• Ole avoin. Kerro perheelle, ystäville, työkavereille ja muille tärkeille ihmisillesi, mistä on kysymys.
• Kerro sairaudestasi mahdollisimman rehellisesti myös lapselle, jos hän on siinä iässä, että osaa käyttää tietokonetta. Hän googlaa sen joka tapauksessa.
• Tunnusta, että tarvitset apua. Läheisten tuki ja myötäntunto auttavat sinua jaksamaan.

Ei olla liian ujoja ja juroja!

Näin tuet vakavasti sairastunutta läheistä

"Jos et normaalisti ole kanssakäymisissä kyseisen ihmisen kanssa, älä ole nytkään. Sairastunut ei ole oikea kohde, jos tunnet tarvetta paikata huonoa omaatuntoasi." No tota. Ei tietysti niin että hyökätään päälle eikä varsinkaan vain oman omantunnon rauhoittmiseksi. Mutta moikkailusta voi tehdä juttelua ja apuakin voi tarjota. Varinkin lapsipeheen arki menee ihan sekaisin, jos joku perheejäsenistä sairastuu vakavasti, enkä usko että avuntarjous loukkaa.
Lue kommentti

Osaatko vastata oikein näihin kymmeneen kysymykseen? Niitä kysytään muistihäiriöitä seulovassa testissä.

Arki on välillä niin täynnä, etteivät kaikki työt ja aikataulut tunnu millään pysyvän päässä. Tutkimuksin onkin todettu, että stressi saa muistin pätkimään.

Silti joskus häivähtää mielessä: entä jos tämä on alkavaa muistisairautta?

Jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Lääkäri aloittaa selvittelyn tavallisesti muistitutkimuksella. Yleisesti käytetty testi on MMSE eli Mini-Mental State Examination, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä.

Tärkein osuus kaikkiaan 19 tehtävän testissä on orientaatio-osio. Kokeile, miten hyvin sinä osaisit vastata stressipäivänä näihin kymmeneen aikaa ja paikkaa koskevaan kysymykseen.

1. Mikä vuosi nyt on? Vuosiluvun tulee olla täysin oikein.

2. Mikä vuodenaika nyt on? Huom! Oikea vuodenaika määrittyy kalenterin mukaan, ei sään.

Talvi = joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät = maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä = kesä-, heinä-, elokuu

Syksy = syys-, loka-, marraskuu

3. Monesko päivä tänään on? Yhden päivän virhe suuntaan tai toiseen on ok.

4. Mikä viikonpäivä tänään on? 

5. Mikä kuukausi nyt on? Sekä kuukauden nimi että järjestysnumero hyväksytään, esimerkiksi heinäkuu tai seitsemäs kuukausi.

6. Missä maassa olet?

7. Missä läänissä olet? Myös vanhan lääninjaon mukaiset vastaukset hyväksytään (esimerkiksi Uudenmaan lääni).

8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi, jossa olet? Vastauksen tulee olla kaupungin, kunnan tai paikkakunnan nimi.

9. Mikä on tämä paikka, jossa olet? Jos vastaat kysymyksiin kotona, kerro osoite. Muuten kerro paikan nimi.

10. Monennessako kerroksessa olet?

Lähde ja koko testi: Suomen muistiasiantuntijat

Tietoa muistisairauksista ja tukea sairastuneelle ja omaisille tarjoavat Muistiliitto ja Alzheimerinfo. Tutustu myös uuteen Muistipuistoon!

Hakeudu muistitutkimuksiin, jos...

• sinä tai läheisesi epäilette, että muistisi on heikentynyt

• unohtelet tärkeitä asioita yhä useammin tai sinulla esiintyy muistiaukkoja

• arjesta selviytyminen heikentyy tuntemattomasta syystä

• persoonallisuutesi tai käyttäytymisesi muuttuu

• esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä ilmenee sekavuustiloja

• huomaat lieviäkin muistiongelmia, mikäli lähisuvussasi on muistisairauksia

Lähde: Mehiläinen

Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.

Onko liikunnan ilo edelleen kateissa? Joogaohjaaja ja muusikko Jore Marjaranta, 56, kertoo, kuinka hän löysi omansa.

1. Jooga vei selkäkivut

”Minulla oli 1990-luvun lopussa tosi paha iskias, ja kaveri suositteli joogaa. Ennen sitä olin harrastanut liikuntaa satunnaisesti, uiden ja lenkkeilemällä. Nelikymppisenä aloin käydä Helsingin astangajoogakoulussa, välillä viisi kertaa viikossa, välillä kahdesti kuussa. Selkäsairaudet jäivät sille tielle.

Nyt ohjaan joogaa kymmenen tuntia viikossa. En opiskellut ohjaajaksi siksi, että minusta tulisi ohjaaja, vaan siksi, että halusin saada lisää tietoa joogasta. Ohjaamaan päädyin sattumalta.

”Liikkumiseen ei tarvita poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.”

On ihanaa, että nyt kun joogaan paljon, kahden tunnin keikka ei ole mikään suoritus. Jaksan sen fyysisesti tosi hyvin. Tuntuu, että itsevarmuuskin on lisääntynyt.

Jokainen selkäkivun sairastanut tietää, ettei sen kummoinen tarvitse olla, kun koko toiminta pysähtyy. Uskon, että jos liikkuu aktiivisesti ja pitää huolta selän kunnosta, selkäkipuja tulee harvemmin.”

2. Oma laji löytyy etsimällä

”Liikkumiseen ei tarvita mitään poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.

Lepopäiviä pitää olla kaksi viikossa, mutta olisi ihan mieletöntä, jos onnistuisi liikkumaan kolmena, neljänä päivänä viikossa. Eri tavoilla, monipuolisesti.

Toivoisin, että jokainen saisi käytyä edes kerran siinä itselleen oikeassa lajissa. Kuuntelisi omaa kehoaan ja antaisi sille mahdollisuuden. Monet seniorijoogassa käyvät esimerkiksi luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole. Sitä pitää vain harjoittaa. Tasapainossa pysyminen saattaa pelastaa vanhana monelta liukastumiselta.”

”Monet seniorijoogassa käyvät luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole.”

3. Ilo on hyvä tavoite

”Jooga vaikuttaa positiivisesti mieleen ja pienentää stressitasoja. Ihanaa siinä on se, että ei ole tavoitteita, ajatusta siitä, minkälaiseksi joogaajaksi pitäisi tulla. Saan edelleen hyvän fiiliksen jokaisesta tunnista.

Kannattaa etsiä opettaja, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja jonka luona on aina hyvä olla. On tärkeää ajatella, että liikunta ei ole pakko vaan ihana asia. Sellainen, joka oikein kutkuttelee. On ihanaa päästä tunnille!”