Kuvassa Riikka (vas.) ja Salla skoolaavat kirjanjulkistamistilaisuudessa vuonna 2012 . Viime vuonna he lupasivat kohottaa samppanjamaljat sitten, kun Riikka on terve.
Kuvassa Riikka (vas.) ja Salla skoolaavat kirjanjulkistamistilaisuudessa vuonna 2012 . Viime vuonna he lupasivat kohottaa samppanjamaljat sitten, kun Riikka on terve.

Riikka Kämppi ja Salla Paajanen ovat ystävyksiä, jotka ovat molemmat kokeneet vakavan sairauden. Siksi he ovat oikeita ihmisiä kertomaan, mitä sairastunut muilta toivoo.

1. Muista, että hän ei ole vain potilas

Älä kuormita sairastunutta huolellasi. Olet varmasti peloissasi, koska välität hänestä, mutta käsittele oma paha olosi jonkun terveen ystävän kanssa. Potilas tarvitsee lohdutusta. Hänen ei pitäisi joutua lohduttamaan muita.

Vaikka sinusta tuntuisi valheelliselta olla pirteä ja vakuutella, että kyllä sinä tuosta selviät, ne ovat ainoat oikeat sanat sairastuneelle.

Älä silti käske häntä tsemppaamaan. Se ärsyttää. Esimerkiksi syöpä tapahtuu solutasolla. Vaikka potilas miten yrittäisi, hän ei kykene tsemppaamaan solujaan: ”Nyt jätkät, taistelkaahan vähän!”

Muista, että hän ei ole vain potilas. Kun kivut hellittävät, häntä kiinnostavat samat asiat kuin ennenkin.

On hyvä juttu, jos hän jaksaa käydä töissä ja saa tehdä töitä vointinsa mukaan. Työkaverina helpota tarpeen tullen hänen tehtäviään.

2. Nauru ja itku helpottavat

Uskalla nauraa sairastuneen kanssa. Pöhkökin huumori käy, jos se saa hänet nauramaan. Kun on fyysisesti huonossa kunnossa, nauru helpottaa.

Kun häntä itkettää, pysy hänen luonaan ja anna itkeä. Itkun jälkeen olo on paljon parempi.

Jos se on sinulle tärkeää, rukoile sairastuneen puolesta ja kerro siitä hänelle. Se liikuttaa, vaikkei hän uskoisi kuten sinä.

Kaikkien ei tarvitse osata antaa henkistä tukea. Vähintään yhtä tärkeää on auttaa arjessa. Kysy, voitko käydä hänen puolestaan ruokakaupassa, laittaa ruokaa, antaa kuskausapua tai viedä hänen lapsensa leffaan.

Jos hän on normaalisti vahva ja pärjäävä, hänestä voi tuntua hankalalta pyytää apua. Silti hän ottaa sen kiitollisena vastaan, jos joku älyää kysyä.

3. Älä välttele häntä

Jos pystyt, puhu kauniita sanoja tai taputa vaikka olalle. Se liikuttaa etenkin silloin, kun ele tulee ihmiseltä, joka ei tavallisesti näytä tunteitaan.

Ellet uskalla sanoa mitään, älä sano. Älä kuitenkaan ala vältellä sairastunutta. Parempi vaihtoehto on, että olet hänen kanssaan tekemisissä niin kuin ennenkin etkä ota sairautta edes puheeksi.

Jos et normaalisti ole kanssakäymisissä kyseisen ihmisen kanssa, älä ole nytkään. Sairastunut ei ole oikea kohde, jos tunnet tarvetta paikata huonoa omaatuntoasi.

 

Neuvoja antoivat viestintäalan yrittäjä Riikka Kämppi ja toimittaja Salla Paajanen.

Vinkkejä sairastuneelle

• Ole avoin. Kerro perheelle, ystäville, työkavereille ja muille tärkeille ihmisillesi, mistä on kysymys.
• Kerro sairaudestasi mahdollisimman rehellisesti myös lapselle, jos hän on siinä iässä, että osaa käyttää tietokonetta. Hän googlaa sen joka tapauksessa.
• Tunnusta, että tarvitset apua. Läheisten tuki ja myötäntunto auttavat sinua jaksamaan.

Ei olla liian ujoja ja juroja!

Näin tuet vakavasti sairastunutta läheistä

"Jos et normaalisti ole kanssakäymisissä kyseisen ihmisen kanssa, älä ole nytkään. Sairastunut ei ole oikea kohde, jos tunnet tarvetta paikata huonoa omaatuntoasi." No tota. Ei tietysti niin että hyökätään päälle eikä varsinkaan vain oman omantunnon rauhoittmiseksi. Mutta moikkailusta voi tehdä juttelua ja apuakin voi tarjota. Varinkin lapsipeheen arki menee ihan sekaisin, jos joku perheejäsenistä sairastuu vakavasti, enkä usko että avuntarjous loukkaa.
Lue kommentti

Kaura on terveystuote, mutta miten paljon ja missä muodossa sitä pitää syödä, jotta siitä saisi terveyttä? Laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen vastaa.

1. Onko terveyden kannalta väliä, syönkö kaurani puurona, leipänä vai keksinä? 

Kaurahiutaleista tehdyt puurot ja sataprosenttiset kauraleivät ovat helpoin tapa saada kauran terveysvaikutukset.

Leipää ostaessa kannattaa kääntää paketti ympäri ja tarkistaa tuoteselosteesta, onko kauran osuus käytetystä viljasta tosiaan 100 prosenttia. Moni kauraleivän nimellä myyty leipä sisältää kauraa vain 11 tai 14 prosenttia.

Sellaisia kaurakeksejäkin on, joissa suurin osa käytetyistä jauhoista on kauraa. Terveys on kuitenkin aina kokonaisuus. Jos miettii terveysvaikutuksia, pitää ajatella, mitä muuta kekseissä on. Yleensä niissä on paljon sokeria.

Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein.

2. Auttaako kaura painonhallinnassa?

Sikäli ehkä, että kauralla verensokeri pysyy tasaisempana kuin esimerkiksi puhdistetulla vehnällä, koska kaurassa on paljon liukoista kuitua. Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, nälkäkohtauksiakaan ei tule niin usein. Muuta näyttöä kauran vaikutuksesta painonhallintaan ei ole.

3. Mihin kauran terveellisyys perustuu?

Tärkein vaikutus tulee kauran sisältämästä liukoisesta kuidusta nimeltä beetaglukaani. Sen ansiosta kaura alentaa kolesterolia. Tämä kuuluu EU:n hyväksymiin terveysväittämiin.

Kaura on myös ystävällistä vatsalle, koska siinä ei ole lainkaan niin sanottuja fodmap-hiilihydraatteja. Esimerkiksi vehnässä ja rukiissa on fruktaaneja, jotka kuuluvat fodmapeihin. Fodmapit voivat aiheuttaa suolisto-oireita, koska ne eivät sula kunnolla.

4. Kuinka paljon kauraa pitäisi syödä?

Jotta kauran beetaglukaani laskisi kolesterolia, sitä pitää saada 3 grammaa päivässä. Tämän verran saisi noin kahdesta isosta kaurapuuroannoksesta.

Markkinoilla on myös kauraleipiä, joita on rikastettu beetaglukaanilla. Esimerkiksi kolmesta palasta Vaasan Kaurasydän-leipää saa suositellut 3 grammaa beetaglukaania.

Sen sijaan kaurajuomaa pitäisi juoda lähes litra päivässä, että siitä saisi kolesteroliin vaikuttavan annoksen beetaglukaania. Kauran osuus kaurajuomassa on noin 10 prosenttia.

5. Miksi kaura on terveellisempää kuin vehnä?

Koska pullat, ranskanleivät ja monet muut vehnätuotteet ovat niin pitkälle prosessoituja: vehnästä on poistettu alkio ja kuorikerrokset. Yleensä kauraa ei puhdisteta niin pitkälle.

Sen sijaan täysjyvävehnässä ja grahamjauhossa ovat kuidut ja kivennäisaineet yhä tallella. Siksi ne eivät häviä kovin paljon kauralle, vaan niiden kuitupitoisuuskin alkaa olla samaa luokkaa.

Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa.

6. Kumpi on terveellisempää, kaura vai ruis?

Molemmista löytyy tutkittuja terveysvaikutuksia, ja molempien terveysvaikutukset pohjautuvat pitkälti kuituun. Jotkut ruistuotteet voivat jopa voittaa sataprosenttisen kauran kuitupitoisuudessa, mutta siinä vaikuttaa myös leipomistekniikka: jälkiuunileivän kuitupitoisuus nousee korkeammaksi, koska se on kuivempaa kuin kauraleipä.

Kauran eduksi voi laskea sen, että se on lempeämpää vatsalle ja helpommin maistuvaa ja sitä käytetään maailmassa yleisemmin kuin ruista. Siksi sitä on myös tutkittu enemmän. Rukiin maku on monelle liian vahva.

7. Sopiiko kaura keliaakikolle?

Kyllä sopii, koska kaura on luontaisesti gluteeniton viljalaji. Se onkin keliaakikolle oikein hyvä kuidun lähde.

Mutta! Keliaakikoille sopiva kaura on puhdaskauraa. Sitä sanotaan myös gluteenittomaksi kauraksi, vaikka kaikki kaura sinänsä on gluteenitonta.

Pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan.

Puhdaskaura tarvitsee erilliset pellot, joiden lähellä ei kasva muita viljalajeja. Se vaatii kuljetukseen erilliset rekat ja tuotantoon erilliset tuotantolaitokset. Tässä ollaan hyvin tarkkoja, koska pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliaakikon suolistoon tulehduksen ja tuhota suolinukan. Siihen riittää patalapuista pöllähtänyt jauhopöly.

Kaiken tämän takia puhdas kaura on myös kalliimpaa kuin normaalikaura.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Erikoislääkäri Ari Rosenvall kertoo, mistä iän merkit johtuvat ja onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle.

Onko vanhenemisesta mitään iloa terveydelle, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall?

Sairauksista ainakin migreeni helpottaa selvästi tai loppuu kokonaan, kun ikää tulee tarpeeksi. Naisilla se tapahtuu useimmiten vaihdevuosien paikkeilla.

Yleisesti ikä aiheuttaa vääjäämätöntä rappeutumista. Sitä ei voi estää, mutta jos henkinen puoli pysyy kunnossa, elämänkokemus tuo asioihin suhteellisuudentajua.

Moni asia, joka nuorena kiusasi, lakkaa kiusaamasta. 70-vuotiaat ovat yleensä tyytyväisempiä elämään ja terveyteensä kuin 40-vuotiaat, vaikka heillä on enemmän vaivoja. He osaavat suhteuttaa tavoitteensa, toimintansa ja kykynsä todellisuuteen paremmin kuin nuorena.

Pitääkö kaikkien hankkia lukulasit?

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle. Kun silmä normaalisti tarkentaa lähelle, sen mykiö puristuu kasaan eli muuttuu pyöreämmäksi ja samalla plustaitteiseksi. Iän myötä mykiö jäykistyy niin, ettei se pysty pyöristymään. Silloin ei enää näe lähelle ilman apuneuvoja.

Ikänäkö tulee väistämättä jokaiselle.

Mykiö eli silmän linssi on kirkas. Kun muualla kehossa solut uusiutuvat koko ajan, mykiössä uusiutuvat vain pintasolut. Sen takia mykiön sisälle jää ajan mittaan tavaraa vanhoista soluista, ja pikku hiljaa mykiö ikään kuin täyttyy ja sen myötä jäykistyy.

Meneekö kuulokin?

Jossain vaiheessa kyllä, mutta perimäkin vaikuttaa. Järjestys menee niin, että ensin lakkaavat kuulumasta korkeat taajuudet eli ne kuuluisat heinäsirkat. Kuulon heikkenemisestä alkaa olla haittaa sitten, kun matalammat taajuudet alkavat kadota. Silloin alkaa olla hankalaa kuulla puhetta.

Kuulo voi heikentyä nuorenakin melun tai äkillisen paineaallon takia. Ääni on painetta: kova räjähdys tai vaikka läimäys korvaan voivat saada aikaan kuulovamman.

Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Onko oppia ikä kaikki?

Oppimiskyky säilyy terveellä ihmisellä ikääntyessäkin. Sen sijaan joustavuus heikkenee.

Joustavuutta tarvitaan, jos pitää keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa tai pysyä tarkkaavaisena häiriötekijöistä huolimatta. Avokonttorin häly, kuumuus, koleus, nälkä, jano tai kipeä polvi alkavat häiritä enemmän, kun ikää tulee.

Nuorena asioita oppii kaiken muun sivussa, mutta vanhempana se vaatii enemmän keskittymistä ja huolellisuutta. Siksi uuden oppiminen voi viedä enemmän aikaa.

Ja jos pitää äkkiä muistaa monta asiaa, kaikki eivät tule kerralla mieleen.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.