Tasapainoilu työn, lasten ja parisuhteen kanssa on yhtä häslinkiä, ja tunnen oloni koko ajan riittämättömäksi.
Olen identiteettikriisissä. Tunnen oloni jatkuvasti riittämättömäksi, kun yritän tasapainoilla työn, perheen ja itseni välissä.
Minun pitäisi olla tyytyväinen siihen, että asiani ovat hyvin. On mies, lapset ja työpaikka ja olen terve. Ongelmani on, että en ehdi tekemään mitään kunnolla.
Työni on tavallista perustyötä, ja tuntuu, että lahjani menevät hukkaan. Pystyisin enempään, mutta minulla on ollut kaksi äitiyslomaa melkein peräkkäin, ja nyt on töitä tarjolla huonosti. Töistä on aina kiire kotiin, joten uran voi senkin puoleen unohtaa.
Elämä on jatkuvaa häslinkiä, eikä se tuo minulle tyydytystä miltään osin. Nainen, joka valitsee kotona olon tietyksi ajaksi, saattaa olla onnellisempi, koska hän voi toteuttaa äitiyttä silloin täysillä. Minä en ehdi olemaan kunnolla äiti enkä olemaan tarpeeksi lasten kanssa. Kotihommat ovat jatkuvasti rästissä, vaikka mies tekee osansa, samoin kunto. Jos päätän illalla lähteä kuntosalille, parisuhdeaika jää liian vähälle.
Haluaisin tehdä työtä, jossa voisin käyttää lahjojani ja toteuttaa itseäni. Nyt lahjani ovat kesannolla, kun aika menee arjen pyörittämisessä, enkä ehdi edes harrastaa mitään niihin liittyvää. En näe, miten pääsisin eteenpäin tästä ja saisin elämääni tasapainon ja tyytyväisyyden.
Minnihiiri
