Kasvimaan satokausi alkaa jo alkukesällä ja antimista nautitaan talven tuloon asti. Tutustu kasvimaan aikatauluun ja toimi ja nauti oikealla hetkellä.

Loppukeväästä ja alkukesästä

Ensimmäiseksi satokauteen ehtivät retiisi, pinaatti ja rucola eli sinappikaali. Niistä saa syksyyn mennessä monta satoa, kun kylvää uusia siemeniä muutaman viikon välein.

Lehtisalaatit on parasta kylvää heti keväällä, sillä ne itävät huonosti keskikesän lämmössä. Salaatit tekevät uutta kasvustoa sitä mukaa kun satoa korjataan.

Tilli, herne, lanttu, nauris, porkkana, palsternakka, suippo- ja kyssäkaali kylvetään alkukesällä.

Idätetyt varhaisperunat, keltasipulien istukkaat ja maa-artisokan mukulat istutetaan Etelä-Suomessa jo toukokuun puolessa välissä.

Maan lämmettyä

Mangoldit, sikurit, pavut ja punajuuri kylvetään vasta, kun maa on lämmennyt. Liian aikainen kylvö saa mangoldin ja punajuuren kasvattamaan kukkavarren, mikä pysäyttää sadon kehityksen.

Pavut ovat arkoja kylmälle, ja taimia onkin tarvittaessa suojattava alkukesällä hallaharsolla.

Härkäpapu on muita papuja kestävämpi, joten sen voi kylvää hieman muita papuja aikaisemmin.

Purjot ja persiljat itävät hitaasti ja saattavat taimettua huonosti. Ne kannattaa ostaa taimina, joita on alkukesällä hyvin saatavilla. Myös yrttien ja maustekasvien taimia on tarjolla runsaasti. Jos esikasvatukseen ei ole aikaa tai tilaa, kotimaiset valmistaimet ovat mainio oikotie.

Keskikesällä

Aasialaiset vihannekset ovat aloittelevan viljelijän kasveja. Mitsuna eli japaninkaali, paksoi eli pinaattikiinankaali sekä kähäräsinappi itävät ja taimettuvat nopeasti. Niiden siemenet kylvetään vasta sydänkesällä, jotta taimet eivät ala kukkia.

Aasialaiset vihannekset kestävät hyvin kylmää ja ovat satoisia vielä syyskuussakin. Niiden uusintakylvöjä tehdään muutaman viikon välein.

Lehtiyrttien ja maustekasvien sato on parhaimmillaan ennen kukintaa. Sadonkorjuu ja kasvuston typistely pitkin kesää saa taimet kasvamaan tuuheiksi.

Yrtit kuivatellaan tekemällä poimituista versoista ilmavia kimppuja, jotka ripustetaan kuivumaan lämpöiseen ja valottomaan paikkaan. Kun lehdet ovat rapisevan kuivia, ne murskataan ja säilötään paperipusseihin.

Syyskesällä

Syyskesä on kaalien ja monien juuresten sadonkorjuun aikaa.

Kasvikset ja juurekset kerätään kuivumaan kasvimaan reunalle, jossa tuuli kuivattelee ne varastointia varten. Varastoitavat juurekset ja vihannekset korjataan juuri ennen maan routaantumista. Niiden kuori vahvistuu ja
maku paranee syyskylmissä.

Pakkanen parantaa myös
kaalikasvien aromeja. Purjo, palsternakka ja maa-artisokka ovat korjuukypsiä, kun talvi on jo tuloillaan.

Kuusi viihtyy viileällä kuistilla ja tekee valaistuna kodista tavallistakin kutsuvamman. Luonnonläheiset, vihreät kranssit syntyvät männyn, kuusen ja tuijan oksista sekä mustikanvarvuista.

Lämmin joulutunnelma syntyy helposti: tarvitset vain havuja, sammalta, käpyjä ja herkkiä joulukukkia.

Luonnonmateriaaleja voit kerätä metsästä ja pihasta jo hyvissä ajoin ennen joulua, mutta muista jokamiehenoikeudet. Kävyt, terhot ja lakastuvat kasvinosat ovat sallittua riistaa. Oksat, varvut ja sammal on sen sijaan parasta kerätä omasta pihasta tai vain maanomistajan luvalla. Älä kerää yhtä kohtaa tyhjäksi, jotta luonto paikkaa jäljet nopeammin. Havuja ja sammalta voit ostaa myös kukkakaupasta.

Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.
Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.

Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.
Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.

Kuusi tuo kotiin ihanan metsäisen tuoksun. Joulukuusiperinne tuli Suomeen Keski-Euroopasta ja alkoi jo reilut sata vuotta sitten kartanoista ja pappiloista. Pienen tilan joulupuuksi sopii myös ruukussa kasvava sypressi tai seetri.

Monet kukka-asetelmien pikkuhavut ovat puutarhasta tuttuja puu- ja pensaslajikkeita. Siksi ne voi säilyttää talven yli viileässä ja istuttaa keväällä puutarhaan.

Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.
Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.

Kielo sopii upeasti metsäisiin kukka-asetelmiin. Kansalliskukan vieno tuoksu valloitti joulukoteja 1900-luvun alussa, mutta sittemmin sen edelle suosiossa kiilasivat helpommin viljeltävät lajit. Nykyisin kieloa saa joulun alla ilahduttavan hyvin.

Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.
Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.

Hyasintti on niin edullinen ja kestävä, että sen suosio on taattu. Tuoksuherkälle sen läsnäolo voi kuitenkin olla suorastaan tyrmäävä. Helppohoitoisia ovat muutkin sipulikukat kuten tasetti ja amaryllis. Sipuli on ladattu niin täyteen voimaa, että mullan voi ravistella pois ja laittaa sipulikukat lasimaljaan, josta niiden kauniit juuret näkyvät.

Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.
Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.

Jouluruusu on herkkä kaunotar ja monivuotinen perenna, joka voi Etelä-Suomessa leutoina talvina puhjeta kukkaan puutarhassa joulun tietämillä. Useimmin sen kukinta ajoittuu kuitenkin keväälle. Voit säilyttää jouluruusuruukun kevääseen asti viileässä. Kastele ja sumuttele ruusua välillä. Älä säikähdä, jos lehdet nuupahtavat tai kellastuvat, sillä juurakossa voi olla vielä elinvoimaa. Istuta jouluruusu keväällä puutarhaan, jossa se ilahduttaa vuodesta toiseen.

Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.
Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.

Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.
Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.


Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 23/2016.

Talvikaudellakin tekisi mieli saada ruokaan tuoretta ja vihreää, mutta usein yrtit tahtovat sisällä nuupahtaa ennen aikojaan. Kokeile avuksi tyhjää lasipurkkia!

Kotiisi kertyy varmasti tyhjiä lasipurkkeja milloin mistäkin: pastakastikkeista, hilloista ja muista säilykkeistä. Niiden ylälaidassa on pieni syvennys, joka on juuri sopiva narun pyörittelyyn. Narun avulla purkista syntyy helposti yrttiamppeli.

Yrtit kukoistavat, kun ne saavat purkissa vettä sopivasti mutta eivät liikaa. Ikkunalle ripustettuna myös kaikki mahdollinen valo osuu kasveihin.

Näillä ohjeilla saat kaupan yrttiruukut kukoistamaan ja pidennät niiden käyttöaikaa.

Tee näin:

  1. Pese sopivan kokoinen purkki ja liota siitä etiketti pois.
  2. Kaada purkin pohjalle hiukan soraa salaojaksi. Lisää pohjalle multaa.
  3. Laita yrtti ilman suojaruukkua purkkiin. Lisää multaa siten, että ruukku on melkein täynnä. Painele multa kaikkiin koloihin.
  4. Kastele istutus hyvin.
  5. Sido purkin reunaan naru ja ripusta yrttiamppeli keittiön ikkunalle.
  6. Kastele kasveja ahkerasti parin päivän välein. Muista myös suihkuttaa!

Yrtit sopivat leivän päälle tuomaan raikkaan säväyksen. Lisää yrtit ruokaan kypsennyksen loppu­vaiheessa tai vasta valmiin ruuan pinnalle. Versot, kuten kuvan herneenverso, syödään aina raakoina.