Urpo Kangas on 63-vuotias Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori, joka  tuhlaa mieluiten kirjoihin ja hyvään punaviiniin. Kahdelle tyttärelleen hän on vihjannut, että mammuttiperinnöstä on turha uneksia.
Urpo Kangas on 63-vuotias Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori, joka tuhlaa mieluiten kirjoihin ja hyvään punaviiniin. Kahdelle tyttärelleen hän on vihjannut, että mammuttiperinnöstä on turha uneksia.

Elämä on hyvin eletty, kun et jätä perintöä, sanoo siviilioikeuden professori Urpo Kangas.

SINULLA ON OIKEUS RAHOIHISI.

Kenelläkään ei ole velvollisuutta jättää perintöä. Ei ole lakia, jonka mukaan ihmisen pitäisi siirtää omaisuutensa seuraavalle sukupolvelle. Siitä huolimatta moni ikääntynyt tinkii hyvinvoinnistaan ja jättää tekonivelensä ostamatta, koska haluaa säästää rahansa aikuisille lapsilleen.

Minusta elämä on hyvin eletty, jos perunkirjan viimeisellä rivillä on nolla. Se on myös fiksuinta verosuunnittelua, sillä silloin kenenkään ei tarvitse maksaa perintöveroa.

Perintövero on sairas systeemi. Suomi on täynnä perintö- ja lahjaverosuunnitteluun erikoistuneita asianajajia, joiden elämäntehtävänä on neuvoa, miten vanhukset pääsisivät eroon omista rahoistaan. Se on käsittämätöntä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ei elämää ole tarkoitettu siihen, että ihminen yrittää siirtää omaisuutensa mahdollisimman pienin kustannuksin seuraavalle sukupolvelle. Elettäväksi elämä on tarkoitettu!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Säästöjen avulla vanhus voi tehdä arjestaan nautinnollisempaa: ostaa ikkunanpesun, ehjät silmälasit, uudet lonkat, ruokapalveluja tai kylpyläloman. Itse tienattujen rahojen käytöstä ei pidä potea syyllisyyttä.

ÄLÄ PAAPO AIKUISTA.

50-vuotias ei ole lapsi. Yllättävän monet vanhemmat unohtavat sen.

Oikeudellinen elatusvastuu päättyy, kun lapset täyttävät 18. Siitä huolimatta moni 80-vuotias sujauttaa pöydän alta seteleitä lapselleen vielä silloinkin, kun lapsi on jo eläkkeellä. Pahimmillaan aikamiespoika Anselmi käy pyytämässä rahaa äidiltään ja raivostuu, jos  rahaa ei heru. Minusta Anselmin pitäisi huolehtia äidistään.

Miksi jättäisit omaisuutesi lapsillesi? Miksi heidän ei pitäisi hankkia omaa asuntoaan? Jos lapsesi on tyrinyt raha-asiansa, ongelmia ei ratkaise se, että jätät oman elämäsi elämättä.
Lapsesi on itse vastuussa ratkaisuistaan. Ei viisikymppinen voi rakentaa elämäänsä vanhempiensa varaan.

TUHLAAMINEN ON VIISASTA.

Tuhlaaminen on viisas ratkaisu, kunhan se lisää hyvinvointia eikä vaaranna sitä. En kannusta ylivelkaantumiseen enkä sijoittamaan rahoja viiriäisenmuniin.

Tuhlata voi myös harkiten, varojensa ja tarpeidensa mukaan.

Kehotukseni tuhlaamiseen voi kuulostaa rienaukselta niistä vanhuksista, jotka seisovat leipäjonossa. Kehotukseni koskeekin keskiluokkaa. Kun eurot makaavat käyttämättöminä pankissa, ne eivät ole kuin numeroita. Kun ihminen alkaa pitää omaisuuttaan pyhänä, hänestä tulee varallisuutensa vanki.

Myös kansantaloudellisesti rahan käyttäminen on viisasta. Jos kukaan ei työllistä ravintoloitsijoita tai taksikuskeja, maamme talous lamaantuu.

1940–50-luvuilla Suomi oli köyhä. Suuret ikäluokat oppivat säästämään pahan päivän varalle, ja perinnöstä tuli tapa rakastaa.

Itseensä tuhlaaminen ei kuitenkaan johda itsekkyyteen tai välinpitämättömyyteen. Raha sinänsä ei synnytä mitään hyvää, päinvastoin: moni perintö on ryypätty kurkunkoskesta alas. Työssä näen jatkuvasti, miten perinnönjako riitauttaa sisarukset.

EUROAKAAN ET SAA MUKAASI.

Käytä rahasi, kun vielä voit. Käärinliinoissa ei ole taskuja.

Berliinitär

Asun Saksassa. Täällä saa antaa lapsilleen rahaa lahjaksi 400.000€ ilman, että verottaja pääsee väliin. Samoissa summissa liikkuu omaisuus, jonka voi verotta periä. Täällä kukoistavat pienet ja keskisuuret perheyritykset, perintövero ei niitä tuhoa. En ymmärrä, mitä vikaa omien lasten ja lastenlasten tukemisessa on. Ei ihminen selviä yksin elämässä. Miksi "omillaan selviämisestä" on tehty hyve? Monille ihmisille kuitenkin lapset ovat parasta ja tärkeintä maailmassa. On täysin luonnollista käyttää varansa rakkaimpiensa hyvinvoinnin lisäämiseen. Tämä ei tarkoita, että itse voisi pahoin: Minusta vanhuksen omaisuus pitäisi voida käyttää siihen, että hänellä on ihmisarvoinen vanhuus eli hyvään hoitoon.

rumaelsa

Olen elänyt elämäni hyvin ja aion elää edelleen! Olen ollut jo 20 vuotta kotiäitinä, joten lapseni eivät peri rahaa, mutta olen onnellinen, että saan aikanani jättää lapsille perinnöksi kotitaloni, joka edustaa yhteyttä sukuun ja kotiseutuun. Lisäksi vanha talo on turva - nyt minulle ja myöhemmin lapsilleni: jos oikein kova hätä tulisi, sinne voisi muuttaa ja elää lähes ilman rahaa.

Perintöveroa arvostan, koska sen on todettu vähentävän yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Pienestä perinnöstä veroa ei tarvitse maksaa, ja isosta kai on varaakin maksaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla