Anneli Jäätteenmäki alkaa tottua ranskalaisiin tapoihin: ”Poskisuudelmat sujuvat jo!”

Heräsin Strasbourgissa, enkä siksi voinut heti onnitella syntymäpäiväänsä viettävää miestäni Jorma Melleriä. Hän oli Suomessa satojen kilometrien päässä. Onneksi on puhelin, joten sain sanottua hänelle lämpimät onnittelut etänä.

Sää oli yhtä kalsea kuin Suomessakin. Kesämekkoa ei enää voinut ajatella, joten pukeuduin housuasuun. Suomessa keskustellaan aika ajoin kansanedustajien sopivasta pukeutumisesta. Samanlaista keskustelua ei käydä Euroopan parlamentissa, vaikka täällä pukeutuminen on yhtä vaihtelevaa kuin Suomessakin. Politiikka on toki pääasia, mutta minusta siisti pukeutuminen on hyvää käytöstä.

"Välillä ehdin antaa lausunnon kameralle."

Aamiaisella nautin rapeaa patonkia, juustoa, jugurttia ja hedelmiä. Myös seura oli hyvää: kerran kuussa tapaamme suomalaisten europarlamentaarikkojen kesken aamiaisella. Minkään muun maan mepit ja komissaari eivät kokoonnu yhdessä säännöllisesti kuten me suomalaiset. Muut vähän ihmettelevät, että voimme näin kokoontua yli puoluerajojen. Ehkä meitä salaa vähän ihaillaan. Minusta käytäntö on erittäin hyvä.

Kiire alkoi oikeastaan jo aamusta ja jatkui iltaan asti. Strasbourgin päivät ovat aina pitkiä, mutta tämä oli poikkeuksellisen tiivis. Täysistunto, äänestys, kokoukset ja tapaamiset täyttivät päiväni niin, etten ehtinyt kuntoilemaan. Merkitsen kuntosalin kalenteriini, sillä muutoin siitä tinkii huomaamattaan.

"Strasbourg on viehättävä paikka."

Turhauduin taas rumbaan, joka syntyy, kun täysistunnot siirretään kerran kuussa Belgian Brysselistä Ranskan Strasbourgiin. Se vie aikaa, rahaa ja luonnonvaroja, eikä siitä ole mitään hyötyä. Liike-elämässä näin järjettömän ratkaisun tehnyt yritys olisi ajautunut konkurssiin jo ajat sitten!

Sain mukavan viestin. Opiskeluaikaiset ystäväni Helena ja Hannele ehdottivat teatteri-iltaa. Odotan jo, että pääsemme parantamaan maailmaa. Minulla on ystäviä Euroopan parlamentissakin, mutta täällä kohtaamiset ovat lyhyitä hetkiä hektisen työn keskellä.

"Ikkunaostoksilla ihailin taidetta."

Ilahduin mahdollisuudesta harjoittaa ranskan taitoani. Haluan oppia puhumaan kieltä soinnukkaasti ja sorauttamaan r:n juuri oikein. Kielen lisäksi olen harjoitellut tapakulttuuria, ja poskisuudelmat sujuvat mielestäni jo oikein luontevasti.

Erityisen miellyttävä oli illan viimeinen työtehtävä. Tapasin suomalaisia kirjailijoita ja kääntäjiä illallisen merkeissä. Olen suuri kirjojen ystävä, ja minulla on tapana lukea joka ilta, edes pari sivua. Kirjailijoiden huoli tekijänoikeuskorvausten pienentämisestä on aiheellinen.

Viimeiseksi illalla ajattelin tapaamistani kirjailijoiden kanssa. Oli suuri nautinto tavata niin lahjakkaita ihmisiä. Olisi upeaa, jos osaisi kirjoittaa yhtä hyvin.

"Sain tavata kirjailijoita. Ihailen heidän ajattelunsa avaruutta."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 21/17.