
Tiina, Eve ja Anu Hietamies viettävät ensimmäistä äitienpäivää ilman äitiään, kirjailija Laila Hirvisaarta. Yhteinen suru on lähentänyt siskoksia entisestään. ”Päätimme, että yhdestäkään lusikasta ei lähdetä riitelemään.”
Eveliina ”Eve” Hietamies, Kristiina ”Tiina” Hietamies ja Anuliina ”Anu” Hietamies kasvoivat perheessä, jossa isä oli paljon poissa ja äiti kirjoitti. Aikuisiällä siskoksista hitsautui tiivis tehokolmikko, joka tuki toisiaan myös suuressa surussa, kun Laila Hirvisaari menehtyi viime kesäkuussa 83-vuotiaana.
Eve: Kun Laila kuoli, meistä tuli yhtä köyttä -yhdistys. Lähennyimme entisestään.
Anu: Päätimme heti, että tämä vedetään läpi kunnialla.
Eve: Ei lähdetä riitelemään yhdestäkään pikkulusikasta.
Tiina: Meillä on ollut vilpitön halu pyrkiä kaikesta konsensukseen.
Eve: Sinä päivänä Tiina ei saanut Lailaan yhteyttä puhelimitse. Hän meni käymään Lailan luona ja löysi hänet kuolleena. Olimme Anun kanssa mökillä, kun Tiina soitti meille. Lähdimme heti ajamaan Helsinkiin.
Tiina: Siskojen merkitys korostui heti. Hakeuduimme heti toistemme seuraan ja pidimme yhtä. Yön vietimme eri paikoissa, mutta kukaan meistä ei nukkunut silmäystäkään. Puhuimme yön tunteina puhelimessa, ja kehotin molempia soittamaan kriisipäivystykseen. Vanhimpana lapsena otin vaistomaisesti huolehtijan roolin. Halusin, että siskoilla on kaikki hyvin.
Kirjailijan tyttäret
Tiina: Muistan sen päivän, kun äiti sai ensimmäisen kustannussopimuksensa. Olin 14-vuotias ja tulin koulusta kotiin, kun löysin Anun istumassa kotioven ulkopuolella. Anu sanoi minulle, että äiti on ihan hullu. Otin tyttöä kädestä ja menimme sisälle. Äiti tuli vastaan paperia heiluttaen ja huusi: ”Se meni läpi, se meni läpi!” Hän passitti minut ja Anun ostamaan alakerran kaupasta kaksi litraa jäätelöä. Sitten juhlittiin.
Anu: Minun lapsuudessani äiti kirjoitti todella paljon. Opin olemaan hiljaa, etten häiritsisi äidin keskittymistä. Inhoan yhä kovaa meteliä ja katson televisiota niin hiljaisella, etteivät muut kuule mitään.
Eve: Itse lähennyin vanhempieni kanssa vasta sitten, kun päädyin tekemään molempien kanssa töitä. Tunsin Lailan enemmän kollegana ja kirjailijana.
Tiina: Äiti ystävystyi kenen tahansa kanssa. Hän oli persoonana säteilevä ja aurinkoinen, aina kiinnostunut ihmisistä. Ihmiset tarinoineen koskettivat häntä.
Eve: Laila oli tyyppi, jota tarjoilijat ja taksikuskit halailivat kilpaa. Kun Laila tapasi ihmisen hississä, hissimatkan aikana hän oli ehtinyt kertoa oman elämäntarinansa, kuulla kanssamatkustajan stoorin ja saada uuden ystävän.
Anu: Äiti oli myös kova hehkuttamaan. Osasimme siskojen kanssa kuunnella puolet hänen tarinoistaan pois, sillä niissä oli aina ”Laila-lisää”.
Tiina: Kaikki oli aina fantastista, ihanaa ja upeaa. Hän huomasi yksityiskohtia, joita muut eivät.
Eve: Meillä jokaisella oli omanlaisemme suhde Lailaan, mutta yksi yhdistävä tekijä oli se, että puistelimme yhdessä päätämme rouvan touhuille.
”Äiti oli kova hehkuttamaan. Tarinoissa oli aina puolet ”Laila-lisää”.”
Ensimmäinen, jolle soitan
Tiina: Meillä kaikilla on omat muistomme äidistä, mutta niitä yhdistää vahva tunne siitä, että äiti on äiti. Hän oli meille rakas. Hän oli myös ihana isoäiti lapsillemme. Tyttäreni kokee vahvasti, että äitini on ollut hänelle esimerkki sitkeydestä ja peräänantamattomuudesta.
Anu: Äidin luona ovet olivat aina auki, ja sinne oli turvallista palata.
Tiina: Minulla on edelleen äidin numero tallennettuna puhelimeen. Onko teillä?
Eve: On.
Anu: Niin minullakin, ja numero on tallennettu niin, että se näkyy aina ensimmäisenä, kun avaan yhteystiedot. Minulle tulee edelleen päivittäin sellainen olo, että pitääpä soittaa äidille.
Eve: Ikävä on iso. Vain me siskot ymmärrämme täysin toistemme surua. Ensimmäinen äitienpäivä ilman Lailaa tulee tuntumaan kipeältä.
Uudessa Kodin Kuvalehdessä 10/2022 Hietamiehen sisarukset muistelevat lapsuuttaan ja nuoruuttaan kirjailijaperheessä. Miksi Eve muutti asumaan kylpyhuoneeseen? Mitä Laila-äiti tokaisi Tiinalle synnytyslaitoksella, kun Tiina oli juuri saanut esikoisensa? Miten siskokset aikovat viettää äitienpäivää? Tilaajana voit lukea koko jutun myös digilehdestä.