”Keskityn ulkonäössä huulipunaan, se on minulle tärkeä. Ja silmälasit, niitä voi vähän vaihdella.”
”Keskityn ulkonäössä huulipunaan, se on minulle tärkeä. Ja silmälasit, niitä voi vähän vaihdella.”

Hiusten lähteminen muutti Kaisa Aaren, 52, ulkonäön kokonaan. Se ei ollut helppo paikka, mutta nyt Kaisa näkee kaljussaan jo koomisiakin puolia.

”Hiukseni putosivat pari vuotta sitten kylpyammeeseen melkein kertaheitolla. Kaikki putket menivät tukkoon.

Minulla oli selkään asti ulottuvat vaaleat hiukset.

Siihen saakka alopecia eli pälvikalju oli pysynyt aisoissa. Päässäni oli ollut vain pieniä kaljuja kohtia. Yhtäkkiä näytin kauhuleffasta revityltä. Jäljellä oli vain vähän ihmeellistä höytyvää. Ripset ja kulmat lähtivät vähän myöhemmin.

Peittelin päätäni pipoilla. Ajattelin, että olen ruma ja vastenmielinen. Työpaikalla juoruttiin, että syöpä sillä varmaan on.

Yhtenä päivänä päätin, että paskat, ajan tukan pois. Hetki oli itkunsekainen, mutta olin helpottunut. Ei tarvinnut enää salailla. Naama meni uusiksi. Ennen kuin menettää hiukset, ripset ja kulmat, ei tajua, miten paljon niillä on merkitystä.

”Ajattelin, että olen ruma ja vastenmielinen. Työpaikalla juoruttiin, että syöpä sillä varmaan on.”

Olin täysin erinäköinen kuin vuosikymmenten ajan. Katse hävisi. Olin ihan blankko.

Tässä iässä ei enää ole mikään ruusu. Täytyy mennä luonne edellä. Löysin kivan peruukin, ja nyt on tukka aina laitettu.

Kun pälvikalju oli alkuvaiheessa, olisin ollut valmis tekemään mitä tahansa, jos siitä olisi ollut apua. Olisin vaikka laittanut paskahatun päähän, jos lääkäri olisi suositellut.

Enää ei ole sellaista tarvetta muuttua.

Hiukset olisivat voineet lähteä paljon pahemmasta syystä.

”Mies kommentoi, että näytän ihan valopäältä, kuin päälakeni olisi Airam-lamppu.”

Ja onhan tästä tilanteesta revittävissä huumoria. Kun olin nykyisen miehen kanssa Thaimaassa, pidin huivia, ettei kalju pala. Rusketuin muualta. Mies kommentoi, että näytän ihan valopäältä, kuin päälakeni olisi Airam-lamppu.

Nauroin.

Unissa kampaan joskus yhä hiuksiani. Se on ali­tajunnan keino käsitellä asiaa.”

Alla olevalla videolla Kaisa puhuu hiuksettomuudesta kahden muun naisen kanssa.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 5/2018.

 

Oopperalaulaja Jorma Hynninen soitti tyttärelleen Lauralle ennen vain työasioissa. Nyt he puhuvat myös perheestä ja tunteista.

Oopperalaulaja Jorma Hynnisen elämässä kuluneet puolitoista vuotta ovat olleet muutosten aikaa. Hänen puolisonsa Reetta Hynninen menehtyi munasarjasyöpään keväällä 2017. 

”Voi sanoa, että lapseni pelastivat minut”, Jorma Hynninen kertoo. Hänellä on aikuiset tyttäret, kanttori Ursula Hynninen ja harpisti Laura Hynninen. Poika, oopperalaulaja Marko Salo menehtyi vuonna 2005.

Jorma Hynninen asuu Leppävirralla, mutta Reetan kuoleman jälkeen hän on viettänyt usein aikaa Lauran perheen luona Porvoossa. 

”Aikaisemmin isä soitti vain työasioissa, mutta nyt hänestä on tullut esiin välittävä ja kuunteleva puoli. Kun isä on meillä, teemme ihan tavallisia asioita: käymme Käpy-koiran kanssa ulkona ja puhumme musiikista, töistä, luonnonilmiöistä ja nykyään myös perheestä ja tunteista”, Laura kertoo. 

”Yhteys lasten kanssa on kääntänyt suremisen elämän puolelle.”

”Uusi henkinen yhteys lasten kanssa on antanut minulle tukea ja kääntänyt suremisen elämän puolelle”, Jorma kertoo.

”Oli coolia, kun isä kuoli lavalla”

Kun Jorma Hynninen nuorempana lauloi maailmalla eri oopperataloissa, Laura ja Reetta kulkivat hänen mukanaan.

”Ursula ja Marko olivat jo sen ikäisiä, että he pärjäsivät kotona mummin paimentamina. Lauran mukanaolo oli suuri helpotus, sillä minua vaivasi jatkuva koti-ikävä.”

Laura muistaa, miten koulussa opettajat pyysivät häntä kertomaan kaikille, minkälaista oli ollut Pariisissa.

”En osannut vastata. Kaupungit ja maat menivät päässäni sikin sokin. Aika paljon matkustaminen oli odottelua. Aina oli kuitenkin hienoa, kun isä kuoli lavalla. Se oli jotenkin coolia.”

Mitä musiikkia Jorma inhoaa? Miten Laurasta tuli sirkkafarmari? Lue Jorma ja Laura Hynnisen koko haastattelu Kodin Kuvalehdestä 14/2018. Voit lukea sen myös digilehdestä tai tähtiartikkelina.

Tilaajille
”Laura on luova. Vanhan talon osto Porvoosta oli yksi hänen tempauksistaan. Ihmettelin sitä aluksi, mutta nyt ajattelen, että se oli hyvä ratkaisu”, oopperalaulaja Jorma Hynninen sanoo.
”Laura on luova. Vanhan talon osto Porvoosta oli yksi hänen tempauksistaan. Ihmettelin sitä aluksi, mutta nyt ajattelen, että se oli hyvä ratkaisu”, oopperalaulaja Jorma Hynninen sanoo.