Kun tv-persoona Kirsi Salo toteutti unelmansa ja muutti maalle, teini-ikäinen Julian jäi kaupunkiin. ”Olen iloinen siitä, että äiti on maalla onnellinen”, Julian, 19, sanoo.
Kirsi:
”Olen luonnonlapsi.
Kun Julian oli viisivuotias, erosimme lasten isän, muusikko Sammy Aaltosen kanssa. Olimme Sammyn kanssa hyvissä väleissä myös silloin, ja asuimmekin vuosien ajan kivenheiton päässä toisistamme Helsingin Laajasalossa. Jo niihin aikoihin halusin takapihalleni kanoja ja omakotitaloni uima-altaaseen kaloja.
Vuonna 2017 ostin Kolumbiasta 60 hehtaaria maata. Tarkoitukseni oli perustaa sinne omavarainen kylä. Tahdoin kasvattaa ruokani ystävien ympäröimänä, ekologisten arvojen mukaan. Arvelin, että siellä riittäisi valoa ja lämpöä viljelyyn.
Homma osoittautui liian vaikeaksi. Korona sulki maailman kokonaan vuonna 2020, ja en päässyt enää lentämään Kolumbiaan. Silloin päätin perustaa kylän Suomeen. Kun kyselin tontteja somessa, Juvan kunta näki sen ja otti yhteyttä.
”En ole koskaan ollut mikään käskyttäjä tai auktoriteetti.”
Halusin hyväksyttää pojilla muuttoni Juvalle, mutta ensimmäiseksi he halusivat tietää, minne he itse muuttaisivat. Oma muuttoni toiselle puolelle Suomea meni heiltä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Alex oli silloin 18-vuotias ja Julian täyttämässä 16 vuotta.
Aluksi veljesten oli tarkoitus muuttaa yhteen, mutta lopulta heille hankittiin vuokra-asunnot samasta pihapiiristä läheltä lapsuudenkotia. Ajattelimme, että näin siirtymä on heille pehmeä.
Sitä en ajatellut hetkeäkään, etteikö Julianiin voisi luottaa. Tiesin, ettei hän tule bilettämään tai sekoilemaan. En ole koskaan ollut mikään käskyttäjä tai auktoriteetti, joka määrää, miten kodissa ollaan. Pojat ovat saaneet elää ja kulkea vapaasti, ja kaikki on mennyt hienosti.
”Villainen tyynyliina on minun Julian, kun oikea Julian on kaukana.”
Vaikka ajatus muutosta oli omani, en ollut valmis päästämään irti pojista. Kun he lähtivät ensimmäistä kertaa pois luotani Juvalla, romahdin. Sillä hetkellä, kun ovi meni kiinni, tuntui, kuin sydän revittäisiin irti rinnastani. Tipuin lattialle ulvomaan, se oli ihan kauheaa. Silloin ensimmäistä kertaa tunsin, että kotoani puuttuu jotain.
Nykyään nukun tyynyn kanssa, jonka päällä on Julianin kahdeksanvuotiaana kutoma villainen tyynyliina. Se on minun Julian, kun oikea Julian on kaukana.”
”Minulle tuli vähän yllätyksenä, että äiti muutti keskelle metsää.”
Julian:
”Äitini on ollut aina luonnonläheinen. Kun asuimme vielä koko perhe yhdessä, äidillä oli talomme takapihalla puutarha, jossa hän kasvatti kasviksia ja marjoja. Itseäni porkkanat ja perunat eivät esiteininä kiinnostaneet, mutta ymmärsin äidin taipumuksen jo silloin.
En yllättynyt, kun äiti kertoi, että haluaa muuttaa luonnon keskelle ja hankkii talon Kolumbiasta. Meidän perheessä kaikki ovat luovia, mutta äiti on myös toteuttaja. Sen sijaan se tuli minulle vähän yllätyksenä, että äiti muutti keskelle metsää ja alkoi rakentaa sinne kylää. Kun äiti kertoi asiasta, luulin ensin, että hän muuttaa mökille.
”Olin silmät kirkkaana, että ’jes, oma asunto!’”
En ehkä ymmärtänyt täysin, mitä ekokylän rakentaminen tarkoittaa, sillä sain samalla kuulla, että muutan omaan kämppään. Olin silmät kirkkaana, että ’jes, oma asunto!’
Sitä en osannut edes ajatella, että äiti olisi vaatinut minua mukaansa. Meidän perheessä ketään ei ole koskaan pakotettu mihinkään.
Kun muutin omaan asuntoon, olin juuri täyttänyt 16 vuotta. Veljeni muutti saman pihan toiselle puolelle, ja isä asui alle kilometrin päässä. Vanhemmat pitivät meihin tiiviisti yhteyttä, ja isä kävi tuomassa välillä leipää ja lihapullia oven taakse, vaikka olin oppinut kotona valmistamaan ruokaa.
Ikävöin kyllä äitiä, mutta sopeuduin nopeasti. Ja etenkin aluksi äiti kävi tosi paljon Helsingissä meitä moikkaamassa.
”Soittelemme puheluita, joissa joskus vierähtää kolmekin tuntia.”
Äidin kanssa myös soittelimme melkein päivittäin. Edelleen soittelemme puheluita, joissa joskus vierähtää kolmekin tuntia. Puhumme kaikesta mahdollisesta.
Mielestäni äidin ekotalo Juvalla on ihan siisti mesta. En yhtään ole ajatellut, että missä hemmetissä äiti oikein asuu.
Olen iloinen siitä, että äiti on maalla onnellinen. Siellä hänellä on paljon askareita lumenluonnista eläinten hoitamiseen, mutta samalla äidillä on aikaa ajatella. Se on hänelle tärkeää.”
Mitä Julian teki, kun äiti koetti houkutella häntä Juvalle lukioon? Mitä Kirsi ajattelee siitä, jos lapsi haluaa elämältä eri asioita kuin vanhempi? Millaiselta Kirsistä tuntuu se, että Julian on armeijassa? Mikä Kirsiä huolestuttaa nykyisessä maailmantilanteessa äitinä? Kuinka Julian suhtautuu arkeensa armeijassa? Entä mitä Julian ajattelee siitä, jos tulevaisuus vie hänet asumaan kauas äidistä? Lue koko juttu Kodin Kuvalehdestä 7/2026. Tilaajana voit lukea haastattelun myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi -palvelua.
Kirsi ja Julian
Kirsi Salo on 59-vuotias tv-persoona ja Onnellisten kylän perustaja, joka asuu Juvalla. Kirsin perheeseen kuuluvat pojat Julian, 19, ja Alex, 21, sekä hollanninpaimenkoira Jamie. Kirsi harrastaa ruuan kasvatusta. Omaan tarpeeseen hän myös metsästää ja kalastaa. Kirsi asuu itse rakennuttamassaan ekologisessa talossa, jossa esimerkiksi rappaus on savesta ja seinät on rakennettu olkielementeistä. Kirsi tunnetaan etenkin tv-visailusta Heikoin lenkki, jota hän juonsi 2003–2005. Nyt keväällä 2026 Kirsin voi nähdä tv-ohjelmassa Farmi Suomi.
Julian Aaltonen on 19-vuotias, käy armeijaa Vekarajärvellä ja on alikersantti. Hän asuu yksin kerrostalossa Laajasalossa Helsingissä ja suunnittelee ulkomaille muuttoa. Julian harrastaa musiikin tuottamista ja kitaran soittoa. Hän myös pelaa jalkapalloa, treenaa itsepuolustuslajeja ja lukee tietokirjoja.
