Katariina, 55, nauttii seikkailuista: ”Minulle onnea tuo muutos ja se, että mitä tahansa voi tapahtua”

Kuvat
Anna Huovinen
Katariina on aina ollut eläinrakas. ”Olen saattohoitanut monta koiraa. Sokealla Remullakin on monenlaista vaivaa, mutta vielä se jaksaa iloita elämästä.”

Katariina Laurila kirjoitti Kodin Kuvalehdelle kolumneja arjestaan Afrikassa heimopäällikön vaimona. Seikkailut eivät ole loppuneet siihen. ”Toistaiseksi paikkani on täällä, mutta myöhemmin olen taas vapaa lähtemään.”

Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää. Se on Katariina Laurilan, 55, lempilause.

”Tuo Minna Canthin lause kuvaa minua täydellisesti. Rakastan seikkailuja”, Katariina sanoo.

Juuri nyt Katariina koristelee joulukuusta kotonaan Kangasalla. Hän asettelee Cincinnatista Ohiosta parikymppisenä vaihto-opiskelijana ostamansa enkelin kuusen oksalle. Sen viereen sopii hyvin Los Angelesista hankittu, häpeilemättömän kimalteleva lahjapaketilta näyttävä koriste.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Koristeita olisi aivan varmasti myös Tansaniasta ja Ugandasta, jos siellä olisi tapana koristella koteja jouluisin. Ei ollut koristeita eikä tuttua joulua muutenkaan, vaan siellä Katariinakin tanssi joulua yökerhon lattialla tai söi mustekalarenkaita rannalla palmujen alla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”En ole mikään maailman kovin jouluttaja, mutta joulukoristeita minulla on aivan järjetön arsenaali. Ne muistuttavat minua lapsuuteni jouluista ja seikkailuistani. Nyt vain on aika hoitaa äitiä ja pysyä hetki Suomessa”, Katariina kertoo.

Katariinan äiti sairastaa Alzheimerin tautia. 

Jo lapsena kaipuu maailmalle

Seitsemän vuotta. Niin kauan Katariina on nyt ollut paikoillaan Suomessa.

”Liian kauan”, hän sanoo.

”Jos joku olisi minulle parikymmentä vuotta sitten sanonut, että sinä muuten muutat takaisin Kangasalle, olisin vastannut, että never ever, ei tule tapahtumaan.”

Kodin Kuvalehti kertoi Katariinan elämästä Tansaniassa joulukuussa 2002.
Kodin Kuvalehti kertoi Katariinan elämästä Tansaniassa joulukuussa 2002.

Jo lapsena Katariina halusi maailmalle. Alakoululaisena hän käveli Kangasalan seurakuntatalolle, sillä halusi nähdä lähetystyöntekijän diakuvat Afrikasta. Kuvat nähtyään Katariina lumoutui. Tuonne on päästävä!

Afrikkaan Katariina myös päätyi kolmikymppisenä, kun hän sai työpaikan kehitysyhteistyöhankkeesta.

”Kun istuin kamppeineni autossa Dar es Salaamissa ja katselin Intian valtamerta, minusta tuntui, että olin tullut kotiin.”

”Kun istuin kamppeineni autossa Dar es Salaamissa ja katselin Intian valtamerta, minusta tuntui, että olin tullut kotiin.”

Kun Katariina oli asunut Tansaniassa pari kuukautta, hän meni satelliittitelevisiofirman asiakaspalveluun asioille. Tiskin takana seisoi mies hopeisessa asussa. Miehen silmät lumosivat Katariinan.

Mies oli Mtemi Shambwe, jonka etunimi tarkoittaa Heimopäällikköä. Nimensä mukaisesti Mtemi oli oman heimonsa heimopäällikkö. Vaikka heimojen valta oli Tansaniassa vähentynyt, Mtemi oli arvostettu ihminen suvussaan ja sukunsa mailla.

Mtemi ja Katariina rakastuivat ja menivät naimisiin. Suhteessa oli paljon rakkautta mutta myös ongelmia. 

Väliaikaista kaikki on vaan

Elämä on seikkailu. Seikkailuun kuuluu myös se, että välillä ryvetään. Niin Katariina ajattelee.

”Jollekin onnea tuo se, että kaikki jatkuu samanlaisena kuin aina ennenkin. Minulle onnea tuo muutos ja se, että mitä tahansa voi tapahtua. Kaipaan vaihtelua. Minulla on ylipäätään sellainen afrikkalainen ajatus elämästä, että tulee mitä tulee. Keskityn kaikkeen hyvään elämässäni, en siihen, mitä minulta puuttuu”, Katariina sanoo. 

”Minulla on sellainen afrikkalainen ajatus elämästä, että tulee mitä tulee. Keskityn kaikkeen hyvään elämässäni, en siihen, mitä minulta puuttuu.”

”Toistaiseksi paikkani on täällä Suomessa, mutta myöhemmin olen taas vapaa lähtemään”, Katariina sanoo.
Katariina haaveilee, että voisi asua osan vuodesta Ugandassa ja Yhdysvalloissa ja osan Suomessa. Hän unelmoi matkoista maailman ääriin.

”Minulla on tällainen mahtipontisen grandioosi ajatus, että kun tulee seuraava elämänvaihe, lähden maailmanympärimatkalle ja menen kaikkiin paikkoihin, joihin olen halunnut mennä.”

Mitä Katariinan avioliitolle tapahtui hurjan ensirakastumisen jälkeen? Millaisia ajatuksia puolison alkoholiongelma hänessä herätti? Millaisiin seikkailuihin Katariina vielä haluaa? Mitä Katariina ajattelee siitä, ettei hän saanut lapsia? Katariina on psykologi ja psykoterapeutti. Mitä hän ajattelee esimerkiksi häpeäkulttuurista Suomessa? Mitkä asiat tuntuvat hänestä Suomessa hassuilta ulkomailla asumisen jälkeen? Entä mikä yllätti, kun Katariina yritti etsiä kumppania Suomessa? Koko jutun pääset lukemaan Kodin Kuvalehdestä 24/2025 tai tilaajana täältä. Jos et ole vielä tilaaja, kokeile Digilehdet.fi -palvelua. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla