Näyttelijät Mervi Takatalo ja Markus Riuttu nauttivat työstään – ”Olen saanut työpuhelun jopa synnytyssaliin”

Markus: Samana iltana, kun olimme Kätilöopistolla saamassa esikoistamme, minulla oli Helsingin Kaupunginteatterissa esitys. Lähdin polkupyörällä kovaa teatterille, kun Mervi jäi synnyttämään.

Mervi: Jokin kontrolli piti Markuksen esityksen ajan. Tajuni meni vasta, kun hän tuli takaisin.

Markus: Teatterilla kaikki olivat hengessä mukana, mutta missään vaiheessa kukaan ei ehdottanut, että jos teillä on synnytys kesken, niin perutaan esitys. Perheen kannalta teatteriala on sillä tavalla rujo. Sekin tuntui villiltä, että pystyin näyttelemään normaalisti.

Mervi: Tietysti pystyit!

Markus: Kai siihen on syynsä, miksi taiteilijat niin usein ovat pariskuntia keskenään. Kumpikin tietää työn tärkeyden.

Mervi: Tykkään tästä työstä, tykkään todella, ja saan rakastaa myös Markuksen työtä. Meitä yhdistää tämä ala.

"Mervissä oli positiivista energiaa."

Markus: Hakeuduin Mervin seuraan, koska hänessä oli positiivista energiaa. Se oli 10. kesäkuuta vuonna 2005. Valmistuin Teatterikorkeakoulusta samana päivänä.

Mervi: Se oli minun tähti-iltani. Sinä iltana olin kiva tyttö, kuin sankari! Seurueessamme oli eestiläisiä poikia, jotka olivat olleet kanssani samalla suuren näyttämön kurssilla. He kaikki halusivat seuraani, ja kaikki nämä juuri valmistuneet suomalaispojat rakastivat minua.

Markus: Mervi oli siinä keskellä, ja hänen toisella puolellaan istui eestiläinen poika. Laskimme leikkiäkin, että, Mervi, sun tarvii nyt valita, sillä meitä on tässä kaksi kiinnostunutta.

Mervi: Markuksen minä sitten valitsin.

Markus: Mervin ystävällä oli yöpaikka lähellä. Oli meillä esiliina, Mervin ystävä, mutta pussailimme. Aamulla Mervi laittoi puuroa ja banaania. Se oli viihtyisää ja kivaa - ei mitään falskia glamouria. Lähdin sieltä Hangon Teatterifestareille, ja tuntui rauhallisella tavalla hyvältä.

Mervi: Markus laittoi tekstiviestin, että hän oli unohtanut yöpaikkaamme kalvosinnappinsa ja kellon. Ne olivat hänelle merkitykselliset, sillä ne olivat näyttelijä Leo Riutun perintöä. Että meidän täytyy siksi tavata. Se oli viehättävää.

"Olin kiinnittänyt huomiota Markuksen valovoimaisuuteen."

Markus: Nopeasti kaikki oli luonnollista ja selvää. Luotin Merviin heti.

Mervi: Tätä Markus ei ehkä tiedä, mutta olin nähnyt hänet lavalla jo ennen sitä iltaa. Olin huomannut, että tuo on valovoimainen poika, joka ratkaisee asiat kiinnostavasti. Onneksi, sillä olen näyttämöllisissä asioissa kranttu. Suhteen kannalta olisi ollut fataalia, jos en olisi pitänyt hänen tavastaan näytellä.

Markus ja Mervi muistuttavat toisiaan niin, että heitä luullaan välillä sisaruksiksi.

Markus: Mervi on taitava antamaan palautetta, näyttämään, miltä työni vaikuttaa ulkopuolisesta.

Mervi: Yritän aina päästä katsomaan esitystä harjoitusvaiheessa. Kommentoin Markukselle liikettä näyttämöllä vaikka niin, että jos tuon tekisi isommalla kädellä ja toiseen suuntaan, tulisi vielä lisää kierroksia. Keksin myös näyttämöllisiä nokkeluuksia, koska se on minusta kivaa.

"Pyrin siihen, että Mervin olisi mukava tulla kotiin."

Markus: Puhun vähemmän töistä kuin Mervi. Pyrin siihen, että Mervin olisi mukava tulla kotiin. Että olisimme lasten kanssa turvallisia ja tyytyväisiä, eikä täällä olisi kauhea siivo. Ainakin yritys on tähän suuntaan. Mutta kun mietin, että äh, pitää järjestää tuo huone, niin Mervi on jo siivonnut kaksi. Sitten hän antaa imurin minulle ja sanoo, että nyt lähden, sinä imuroit loput.

Mervi: Meillä on tämä temperamenttiero. Haluan yrittää ratkaista ongelmat.

Markus: Sama koskee tunne-elämän asioita. Ne selvitetään heti. Ilman Merviä olisin mököttävämpi.

Mervi: Eli äristen supatamme, kun lapset nukkuvat.

Markus: Minä saatan alkuillasta sanoa, että tällä viikolla menevät nämä viisi esitystä, jotka olisi hyvä nähdä.

Mervi: Ajattelen, että Markus on siis poissa maanantain, tiistain, keskiviikon, torstain ja perjantain, ja lauantaina on oma näytös. Järjestän lastenhoitajat ja kaiken. Kun Markus sitten sanookin, ettei hän olekaan koko viikkoa muualla, olen ihan silmät pyöreinä. Otan helposti kaiken todesta.

Markus: Vaikka tarkoitin vain, että nämä esitykset haluaisin nähdä, ja mietin, mihin yhteen niistä menisin. Joskus voi myös haaveilla ilman, että kaikki täytyy toteuttaa.

"Arvostan hirveästi sitä, että Mervi on niin rohkea ja ennakkoluuloton."

Mervi: Lähden keulimaan ja rakastan toimeliaisuutta. Olen freelancer ja järjestän itselleni välillä hirveästi töitä ja joudun keskelle tiukkoja aikatauluja. Silloin suutuspäissäni toivon, että olisin töissä kirjastossa. Jostain aina nousee se ihana kirjastolaitos.

Markus: Arvostan hirveästi sitä, että Mervi on niin rohkea ja ennakkoluuloton. Ajattelemme, ettei mikään sulje toista pois, että kaikki voi olla mahdollista.

Mervi: Töiden suhteen raja on tullut vastaan hyvin harvoin. Olen saanut työpuhelun jopa synnytyssaliin. Teatterinjohtaja soitti ja kysyi meitä kiinnitykselle Turkuun.

Markus: Kerroimme, että lapsi syntyi juuri ja pyysimme pari päivää miettimisaikaa.

"Famu hoiti vauvan käytännössä kokonaan." - Mervi

Mervi: Sekin työ järjestyi. Kun Mauri oli puolivuotias, muutimme Turkuun, me kolme ja Markuksen äiti. Famu hoiti vauvan käytännössä kokonaan. Töissä oli ihanaa, ja vauva voi hyvin, mutta minulla oli hurjaa. Olin kuutena päivänä viikosta teatterilla, kahdessa osassa neljä tuntia. Päivä loppui iltakymmeneltä ja ylityöt tulivat siihen päälle.

Markus: Toisaalta näyttelijöillä on teatteritöissä usein tauko keskellä päivää. Kerran lähdin Espoon kaupunginteatterilta käymään kotona, vaikka matka kesti tunnin suuntaansa. Halusin tulla. Täällä Mauri-vauva oli Mervin sylissä ja alkoi nauraa. Ensimmäistä kertaa! Se nollasi työn. Sen takia kannatti tulla kotiin.

Mervi: Käyn tuskin omissa ensi-illoissani, vaikka olen juhlaihminen. Karsin kiinnostavat esitykset, festivaalit ja seminaarit. Olen ollut niin paljon töissä, että haluan viettää lasteni kanssa jokaisen mahdollisen minuutin. En haluaisi käyttää aikaa edes siirtymiseen. Lastentarhassa uskotaan, että liikun valon nopeudella. Se onkin lähellä totuutta.

Markus: Ensin tulevat lapset ja sitten työ.

Mervi: Treffeillä emme juuri käy, emme mene kahdestaan edes ravintolaan syömään. Lasten syntymän jälkeen emme ole raivanneet aikaa sellaiseen. Mahtavat isovanhemmat tulevat, kun lapsi on sairaana, on päällekkäisiä iltatöitä tai ensi-iltaviikko.

Markus: Ei meistä silti tunnu siltä, että parisuhde joustaisi. Meille laatuaikaa on koko tämä elämä.

"Yhä uudestaan huomaan, millainen onni minulla on kotona." - Markus

Mervi: Heräämme ja syömme yhdessä aamupalaa. Ehdimme suukottaa. Meille laatu ei ole erillinen osio arjessa, joka muuten olisi tasaista kuraa. Menemme perheenä uimaan tai katson, kuinka Markus ja lapset kääntävät yhdessä kasvimaata. Se on ihanaa!

Markus: Joskus mietin, haluanko tätä todella. Minulla on oikeus kyseenalaistaa tämä suhde. Yhä uudestaan kuitenkin huomaan, millainen onni minulla on kotona.

Mervi: Haluan keskittyä siihen, että aurinko paistaa tänäänkin. En tarkoita nyt säätilaa: voin valita, kuinka katson. Markus näkee kauniita asioita. Hänellä on kaunis sielu.

Markus: En voisi valita ketään parempaa kuin Mervi.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 19/2017.

Mervi Takatalo, 36, on tehnyt teatteria lapsille ja esiintynyt tv-sarjassa Ex-Onnelliset. Markus Riuttu, 36, on esiintynyt Teater 90°:n näytelmässä WunderKinder. Yhdessä he ovat näytelleet muun muassa silloin, kun Andri Zoldak ohjasi Kirsikkapuiston Turun kaupunginteatteriin. Pari asuu Helsingin Kumpulassa poikiensa Maurin, 6, ja Maunon, 3, kanssa.