Paula Noronen ei ole niitä ihmisiä, jotka kaiken aikaa yrittävät keksiä pakokeinoja puuduttavasta arjesta. Paulalle arjen samanlaisina toistuvat päivät tuovat luovuutta, vapautta ja ideoita kirjoihin.
Paula Noronen, 46, rakastaa rutiineja ja arkea. Hänelle arki ei ole ikävää harmaata massaa, päinvastoin.
”Olen aina tykännyt arjesta, eikä minulla ole tarvetta paeta sitä. Se että ei ole mitään ihmeellistä, on just parasta”, Paula sanoo.
Esimerkiksi MTV:n Penkinlämmittäjät-ohjelmasta, Supermarsu- ja Tarja Kulho -kirjoista tuttu kirjailija ja käsikirjoittaja ehtii arjessaan myös tehdä paljon, koska hän suunnittelee tekemisensä hyvin.
”Teen luovaa työtä, mutta olen hyvin aikatauluttava tyyppi. Mieluiten suunnittelen jo perjantaina seuraavan viikon. Se tuo luovuutta ja vapautta. Rakastan sitä, että päivät toistavat toisiaan.”
Paula rakastaa tiirailla ihmisiä kahviloissa ja terasseilla.
Paulan työarki soljuu eteenpäin esimerkiksi näin: hän kirjoittaa kaksikymmentä minuuttia kerrallaan, sitten pärähtää kännykän kello kymmenen minuutin tauon merkiksi. Paula nousee työpisteeltä, saattaa käydä somessa, lukea Hesaria tai soittaa kaverille.
Sitten hän palaa kirjoittamaan – silloinkin, kun ei yhtään huvittaisi.
”Jo muutamassa tunnissa saan tällä keinolla paljon aikaiseksi. En usko hirveästi inspiraatioon eli siihen, että minulle tulisi erityisen kirjoitusolo. Siksi kirjoitan joka päivä. Vaikka teksti tuntuisi hirveältä, aina sieltä jotain tulee, jonka päälle voi rakentaa lisää”, Paula sanoo.
Nyt kun Suomi alkaa taas pikkuhiljaa avautua, Paula siirtää työpisteensä kahviloihin ja terasseille. Siellä voi tiirailla ihmisiä, ehkä jutellakin tuntemattomille. Se on Paulasta hauskaa, mutta myös tarpeellista työn kannalta.
”Tykkään kuunnella arkisia tarinoita, koska ihmisillehän tapahtuu koko ajan kaikkea ihmeellistä.”
Paulan huumori naurattaa monia juuri siksi, että siinä on niin tunnistettavia asioita omasta arjesta.
”Tykkään kuunnella arkisia tarinoita, koska ihmisillehän tapahtuu koko ajan kaikkea ihmeellistä.”
Iloa Paulan arkeen tuovat myös Penkinlämmittäjien kuvaukset sekä viestittelyt työkavereiden, kuten Pilvi Hämäläisen, Ville Myllyrinteen, Kalle Palanderin ja Mervi Kallion kanssa.
”Kirjoittelemme kaikenlaista läppää, harvoin työhön liittyvää. Yksi ihminen yritti perustaa Penkinlämmittäjät 2 -ryhmän, joka keskittyisi työasioihin, mutta sekin on jo lähtenyt ihan käsistä. Työkaverini ovat mahtavia. He ovat jo oikeastaan ystäviä, eivät vain työkavereita.”
”Pidän yleensä viikonloput ja illat vapaina. Työ ei saa olla koko elämä.”
Vaikka työ on Paulalle tärkeä osa elämää, tärkein se ei ole. Edelle menevät oma perhe ja Remu-koira. Ehkä kesämökkikin.
”Minulla on paljon erilaisia projekteja, mutta pidän yleensä viikonloput ja illat vapaina. Työ ei saa olla koko elämä.”
Mitä oivalluksia Paula on tehnyt tavallisesta arjesta ja miten hänestä itselleenkin yllätyksenä tuli kesämökki- ja koiraihminen? Lue juttu Kodin Kuvalehdestä 11/2021 tai tilaajana digilehdestä.
