”Tärkein tavoite on kasvaa ehyeksi ihmiseksi. Siksi koulujen kärkihanke pitäisi olla lasten turvallisuuden lisääminen”, sanoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.
”Tärkein tavoite on kasvaa ehyeksi ihmiseksi. Siksi koulujen kärkihanke pitäisi olla lasten turvallisuuden lisääminen”, sanoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

Lapsen on saatava tuntea, että hän riittää aina. Kaikkien on ymmärrettävä, että seiskan todistus ei tarkoita seiskan lasta, sanoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

Sano lapselle: olet hyvä.

Lapsille luodaan yhä nuorempina yhä kovempia suorituspaineita. Lapset oppivat, että pärjätäkseen pitäisi olla paitsi hyvä, myös mieluiten parempi kuin muut.

Jo alakoulussa mietitään, mitä valintoja kannattaa tehdä, jotta pääsisi pitkälle. Kilpailu lukiopaikoista alkaa varhain. Lukioissa taas ylpeillään, että meillä voi suorittaa jo yliopistokursseja. Miksi ihmeessä pitäisi? Lukio on vaativa muutenkin. Jos ylioppilastodistus alkaa vaikuttaa vielä enemmän yliopistoon pääsyssä, paineet lukioaikana lisääntyvät yhä.

”On surullista ja vahingollista, jos lapselle tulee tunne, että hän ei kelpaa yhteiskunnalle, koululle tai vanhemmille ilman hyviä numeroita.”

Vanhemmat kyselevät usein, mikä numero kokeista tuli ja mitä muut saivat. On surullista ja vahingollista, jos lapselle tulee tunne, että hän ei kelpaa yhteiskunnalle, koululle tai vanhemmille ilman hyviä numeroita.

Lapsen pitää saada tuntea ja kuulla, että hän riittää aina, on hyvä ja rakas sellaisena kuin on. Kaikkien on ymmärrettävä, että seiskan todistus ei tarkoita seiskan lasta.

Tulevaisuusosaaja on hirveä sana.

Poliitikkojen suuri visio on, että Suomi nousee osaamisen huipulle, ja vastuu siitä on tämän päivän lapsilla. Lapsia on kutsuttu tulevaisuusosaajiksi. Inhoan sitä sanaa.

”Jokaisen lapsen on saatava olla lapsi, jonka päälle ei kasata paineita.”

Lasta ei saa typistää miksikään tulevaisuusosaajaksi. Lapsi on kokonainen ihminen, jolla on järki, tunteet ja oma tahto. Lapset kypsyvät eri aikaan, ja heillä on erilaisia taipumuksia. Jokaisen lapsen on saatava olla lapsi, jonka päälle ei kasata paineita.

Tärkeintä on turvallisuus.

Kaiken oppimisen ja kasvamisen pohjana on turvallisuuden tunne. Se, että lapsi ja nuori voi tuntea olevansa hyväksytty ja turvassa ja että hänellä on kavereita. Paineita ja kilpailua lisäävä ilmapiiri ei edistä sitä.

”Tärkein tavoite on kasvaa ehyeksi ihmiseksi.”

Opetusministeriö julkisti syksyllä selvityksen, joka kertoo, että nykyiset lukiolaiset ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on stressaantuneempi kuin vanhempansa. Koulu-uupumus on lisääntynyt, ja lukiota käyvistä tytöistä lähes viidennes on voimakkaasti uupuneita. Yliopistossa osa opiskelijoista on loppuun palaneita jo alkuvaiheessa.

Tärkein tavoite on kasvaa ehyeksi ihmiseksi. Siksi koulujen kärkihanke pitäisi olla lasten turvallisuudentunteen lisääminen.

Kasvata hyvä ihminen.

Koskaan ei saisi hämärtyä, että on paljon tärkeämpää kasvattaa lapsesta hyvä ihminen kuin hyvä oppilas. Se lähtee kotikasvatuksesta ja jatkuu koulussa. Koulu ei ole pelkkää oppimista vaan myös yhdessä kasvamista.

”Koskaan ei saisi hämärtyä, että on paljon tärkeämpää kasvattaa lapsesta hyvä ihminen kuin hyvä oppilas.”

Hyväksi ihmiseksi kasvamiseen liittyy toisten huomioon ottaminen, ystävällisyys, reiluus ja kyky iloita omasta ja muiden puolesta. Kun lasten ja nuorten päälle kasataan lisää paineita, on yhä vaikeampaa kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi.

Näe lapsen lahjat.

Kaikilla lapsilla on lahjoja, ja ne pitäisi nähdä.

”Lapsen pitää antaa löytää oma juttunsa. Siten elämästä voi tulla onnellista.”

On yksipuolista, että matemaattista ja teknistä lahjakkuutta korostetaan koulussa voimakkaasti. Yhtä arvokasta on vaikkapa taiteellinen tai sosiaalinen lahjakkuus.

Lapsen pitää antaa löytää oma juttunsa. Siten elämästä voi tulla onnellista.

Suorat sanat -haastattelu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 10/2018.

Kari Uusikylä

73-vuotias kasvatustieteen emeritusprofessori asuu Vaasassa. Hän yrittää pysyä enemmän kotona ja kiertää vähemmän pitämässä luentoja. Todennäköisimmin hän on kotona silloin, kun televisiosta näkyy Barcelonan tai Liverpoolin jalkapallo-otteluja.

Vierailija

Kari Uusikylä: ”On tärkeämpää kasvattaa lapsesta hyvä ihminen kuin hyvä oppilas”

suomessa kuitenkin opettajat ovat kansainvälisesti mitattuna halvalla tehneet valtavan hyvää työtä. Silti kympin tyttö on haukkumasana koska suomessa ihaillaan sitä, että ei anneta toisille työrauhaa. Ei voi olla mitenkään niin erilainen geeniperimä suomessa, että vain täällä olisi geeni joka estää antamasta työrauhan, kun muualla koulu alkaa jopa 3-4-vuotiaana, mutta toisten häiriköintiä ei ihailla. On aivan sairaan siistiä, jos joku esittää erilaisen mielipiteen tai haastaa oppikirjan tiedon...
Lue kommentti
Ei koulua vaan elämää varten. ...

Kari Uusikylä: ”On tärkeämpää kasvattaa lapsesta hyvä ihminen kuin hyvä oppilas”

Kunpa koulussakin ajateltaisiin noin miten kirjoitat. Että jokaisesta lapsesta löydettäisiin niitä omia vahvuuksia. Ainakin omien lasten koulussa opettajat vaihtuivat tiheään, kun otettiin määräaikaisia ja epäpäteviäkin sijaisia säästömielessä. Peruskoulun ala-asteen kuuden luokan aikana kummallakin lapsella oli 6-7 ellei peräti 8 opettajaa. Opettajista ei kukaan varmaan ehtinyt saada minkäänlaista käsitystä yhdestäkään lapsesta. Ja ainakin jotkut aineenopettajat suosivat esim. kilttejä ja...
Lue kommentti
Psykologi ja HUSin linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut mukana kehittämässä mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmaa. Hän harrastaa veneilyä, body pumpia ja maailman menon ihmettelyä.
Psykologi ja HUSin linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut mukana kehittämässä mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmaa. Hän harrastaa veneilyä, body pumpia ja maailman menon ihmettelyä.

Parisuhteessa mustasukkaisuuteen pitää hakea apua, jos aiheesta ei voida keskustella, sanoo psykologi Jan-Henry Stenberg.

Mustasukkaisuus voi pilata suhteen.

”Mustasukkaisuus voi olla hyödyllinen tunne, haitallinen tunne ja kaikkea siltä väliltä. Se voi auttaa jäsentämään omia tunteita ja keskustelemaan parisuhteen tilasta. Se voi antaa tietoa siitä, onko kaikki hyvin.

Eri asia on, mitä tiedolla tekee. Kiirehtiikö tutkimaan toisen puhelinta ja taskuja? Aiheeton mustasukkaisuus voi pilata koko suhteen.

Eri kulttuureissa mustasukkaisuus on erilaisessa asemassa. Pohjoismaissa mustasukkaisuutta ei yleisesti pidetä erityisen suotavana, mutta esimerkiksi Etelä-Amerikassa sitä ei juuri kyseenalaisteta. Joissakin maissa sitä pidetään jopa hieman romanttisena.

Evoluutiossa mustasukkaisuudella on järkevä paikka. Se on auttanut ihmistä säilymään ja suojellut reviiriä.”

Tunteet eivät ole vaarallisia.

”Kaikki tunteet ovat ok, niin kauan kuin niistä voidaan keskustella, niitä voidaan käsitellä eivätkä ne johda haitalliseen toimintaan. Suomessa on kuitenkin kohtuullisen paljon parisuhdeväkivaltaa, ja iso osa siitä johtuu mustasukkaisuudesta. Mustasukkaisuus on toisiksi yleisin henkirikoksen syy.

Äärimmäinen, patologinen mustasukkaisuus on harhaluuloisuutta. Se hallitsee ihmisen ajatuksia, vaikka siihen ei ole syytä. Ihminen voi olla niin mustasukkaisuuden riivaama, että tutkii koko ajan kumppaninsa tavaroita. Kun hän ei löydä mitään, hän tekee päätelmän, että kylläpä puoliso on taitava pettämään, ei taida olla eka kerta.”

Mieti, mitä taustalla on.

”Ihmiset käyttäytyvät mustasukkaisina eri tavoilla. Jos lapsuuden kiintymyssuhde on ollut välttelevä, kumppanistaan epävarma ja mustasukkainen ihminen vetäytyy. Jos taas kiintymyssuhde on takertuva, mustasukkainen käyttäytyminenkin on takertumista.

Luottamuksen ensimmäinen askel on ymmärtää, että mustasukkaisuudessa on kyse muustakin kuin parisuhteesta. Sen taustalla voi olla itsetunto-ongelmia, menettämisen pelkoa ja kykenemättömyyttä sietää epävarmuutta.

Mitä terveempää mustasukkaisuus on, sitä useammin sen taustalla on tunnistettua pelkoa parisuhteen menettämisestä. Se pystytään pukemaan sanoiksi ja siitä voidaan keskustella.”

Siitä voi oppia eroon.

”Mustasukkaisuus on nimenomaan tunne. Tunnetta ei voi muuttaa helposti, mutta sen taustalla olevia ajatuksia voi.

Jos mustasukkaisella ihmisellä on huono itsetunto, hän ajattelee helposti, että kumppani on kiinnostunut jostakin toisesta, koska tämä on vaikka lihaksikkaampi. Vainoharhaisen ajatuskulku taas on usein se, että kumppani on kiinnostunut toisesta, mutta on niin ovela, ettei aio myöntää sitä.

Apua kannattaa hakea silloin, kun mustasukkaisuus myrkyttää parisuhdetta, siitä ei voida keskustella ja se on toisen osapuolen mielestä aiheetonta.

Netistä löytyvä HUSin ja Väestöliiton mustasukkaisuuden omahoito-ohjelma auttaa tunnistamaan mustasukkaisuutta ja sen takana olevia mekanismeja ja työskentelemään niiden kanssa.

Kaikki mustasukkaisuus ei tarvitse psykoterapiaa tai pariterapiaa. Lievimmillään keskustelu parisuhteessa auttaa.”

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 18/2018.

Myös hieman toista näkökulmaa...

Psykologi: ”Mustasukkaisuus voi olla sekä hyödyllinen että haitallinen tunne”

Kysymys voi olla myös siitä että parisuhteet eivät saa riittävän hyviä olosuhteita voidakseen hyvin. Aika monesta harmaan alueen jutusta on tullut muka "normaalia", joista ei ole lupa olla eri mieltä leimautumatta hysteeriseksi. On muka pakko hyväksyä tosi paljon. Ihminen joutuu pitämään omana vikanaan jos pahoittaa mielensä kumppani nukkumisesta toisen vieressä, kumppanin uskoutumisesta jatkuvasti toiselle, "vain ystävän" kanssa saunomisesta ja matkailusta, lapsista toisen kanssa, firman...
Lue kommentti
Iida Mäkikallio, 25, työskentelee tunnetaito- ja vuorovaikutus­valmentajana. Hän opiskelee psykologiaa ja kouluttaa Filosofian Akatemia -yrityksessä. Iida ohjaa flow-joogaa ja harrastaa tanssia ja luonnonvesissä uimista.
Iida Mäkikallio, 25, työskentelee tunnetaito- ja vuorovaikutus­valmentajana. Hän opiskelee psykologiaa ja kouluttaa Filosofian Akatemia -yrityksessä. Iida ohjaa flow-joogaa ja harrastaa tanssia ja luonnonvesissä uimista.

Osaatko lohduttaa oikein? Ystävää tarvitaan kanssakulkijaksi, ei ongelman ratkaisijaksi.

Siedä epämukavuutta.

Toista lohduttaessa joutuu haavoittuvaan asemaan. Lohduttajan on etsittävä itsestään se paikka, jossa tuntee, miltä toisesta tuntuu. Jos omat hankalat tunteet ovat vaikeita kohdata, lohduttamisen voi kokea kiusallisena.

Parasta kuitenkin olisi, jos pystyisi vain sietämään toisen kipua.

Silloin lohduttaja voi haluta kääntää puheen iloisiin asioihin, ratkaista ongelman tai etsiä sille syyllisen. Parasta kuitenkin olisi, jos pystyisi vain sietämään toisen kipua. Riittää, että on paikalla ja ilmaisee toiselle, ettei hän ole yksin.

Pidä valokeila ystävässä.

Kun tarkoitamme lohduttaa, päädymme joskus kertomaan vielä kauheamman jutun tyyliin ”ei tuo vielä mitään, kun minulle kävi näin”. Jos puhut enemmän kuin lohdutusta kaipaava ystäväsi, tilanne on todennäköisesti mennyt vinksalleen. Valokeila on kääntynyt sinuun.

Joskus käy myös niin, ettei ystävän ongelma tunnu itsestä kovin vakavalta. Silloin lohduttaja saattaa pyrkiä luomaan perspektiiviä ja muistuttaa, että surevalla on kuitenkin terveytensä, työnsä tai parisuhteensa.

Ystävän kokemus voi olla erilainen kuin sinun kokemuksesi.

Niin ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä silloin toisesta voi tuntua, ettei kukaan ymmärrä hänen kipuaan.

Avain empaattiseen kohtaamiseen on ymmärtää toista hänen kokemuksensa kautta. Se voi olla erilainen kuin sinun kokemuksesi.

Et ole vastuussa olon paranemisesta.

Moni kokee epäonnistuneensa, jos ei osaa antaa neuvoja, jotka helpottaisivat apua kaipaavan oloa. Kukaan ei kuitenkaan ole vastuussa siitä, että toiselle tulee parempi mieli.

Lohduttaja on erillinen ihminen.

Tärkeintä on kulkea toisen rinnalla, jotta tämä uskaltaa tuntea ja olla kokemustensa keskellä. Lohduttaja on tilanteessa erillinen ihminen.

Mahdollisesti voit auttaa käytännön ­asioissa, mutta vasta, kun toisen tunne on kokonaan kuultu – kenties vasta seuraavana päivänä. Silloin voit kysyä vaikka näin: ”Haluaisitko, että mietitään yhdessä eri vaihtoehtoja?”

Älä vähättele ystävän mokia.

Joskus ystävä kaipaa apua häpeässään. Jos ystävä kertoo häpeävänsä jotain, mitä hän on vaikkapa möläyttänyt työkaverilleen, mitä teet? Väitätkö, että eihän tuo niin paha ollut? Sanotko niin, vaikka ystävä olisikin sanonut jotain todella satuttavaa?

Kaikki voivat epäonnistua ja tehdä tyhmiä asioita.

Vähättelyn sijaan olisi parempi todeta, että hitsi vieköön, nyt tuntuu varmasti pahalta, koska tuo ei kyllä mennyt nappiin.

Kaikki voivat epäonnistua ja tehdä tyhmiä asioita. Jos lohdutat vähättelemällä mokaa, ystäväsi saattaa esimerkiksi jättää pyytämättä anteeksi, vaikka olisi syytä.

Aina ei pidä halata.

Moni lohduttaja miettii, pitäisikö halata.

Jotkut eivät halua fyysistä kontaktia tunnekokemuksen keskellä. Toiset taas ehdottomasti tarvitsevat kosketusta ja paijaamista.

Yrityksen ja erehdyksen kautta voi oppia aistimaan, milloin on kosketuksen aika. Aina voi myös kysyä, saako halata.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 16/18.