”Tärkein tavoite on kasvaa ehyeksi ihmiseksi. Siksi koulujen kärkihanke pitäisi olla lasten turvallisuuden lisääminen”, sanoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.
”Tärkein tavoite on kasvaa ehyeksi ihmiseksi. Siksi koulujen kärkihanke pitäisi olla lasten turvallisuuden lisääminen”, sanoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

Lapsen on saatava tuntea, että hän riittää aina. Kaikkien on ymmärrettävä, että seiskan todistus ei tarkoita seiskan lasta, sanoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

Sano lapselle: olet hyvä.

Lapsille luodaan yhä nuorempina yhä kovempia suorituspaineita. Lapset oppivat, että pärjätäkseen pitäisi olla paitsi hyvä, myös mieluiten parempi kuin muut.

Jo alakoulussa mietitään, mitä valintoja kannattaa tehdä, jotta pääsisi pitkälle. Kilpailu lukiopaikoista alkaa varhain. Lukioissa taas ylpeillään, että meillä voi suorittaa jo yliopistokursseja. Miksi ihmeessä pitäisi? Lukio on vaativa muutenkin. Jos ylioppilastodistus alkaa vaikuttaa vielä enemmän yliopistoon pääsyssä, paineet lukioaikana lisääntyvät yhä.

”On surullista ja vahingollista, jos lapselle tulee tunne, että hän ei kelpaa yhteiskunnalle, koululle tai vanhemmille ilman hyviä numeroita.”

Vanhemmat kyselevät usein, mikä numero kokeista tuli ja mitä muut saivat. On surullista ja vahingollista, jos lapselle tulee tunne, että hän ei kelpaa yhteiskunnalle, koululle tai vanhemmille ilman hyviä numeroita.

Lapsen pitää saada tuntea ja kuulla, että hän riittää aina, on hyvä ja rakas sellaisena kuin on. Kaikkien on ymmärrettävä, että seiskan todistus ei tarkoita seiskan lasta.

Tulevaisuusosaaja on hirveä sana.

Poliitikkojen suuri visio on, että Suomi nousee osaamisen huipulle, ja vastuu siitä on tämän päivän lapsilla. Lapsia on kutsuttu tulevaisuusosaajiksi. Inhoan sitä sanaa.

”Jokaisen lapsen on saatava olla lapsi, jonka päälle ei kasata paineita.”

Lasta ei saa typistää miksikään tulevaisuusosaajaksi. Lapsi on kokonainen ihminen, jolla on järki, tunteet ja oma tahto. Lapset kypsyvät eri aikaan, ja heillä on erilaisia taipumuksia. Jokaisen lapsen on saatava olla lapsi, jonka päälle ei kasata paineita.

Tärkeintä on turvallisuus.

Kaiken oppimisen ja kasvamisen pohjana on turvallisuuden tunne. Se, että lapsi ja nuori voi tuntea olevansa hyväksytty ja turvassa ja että hänellä on kavereita. Paineita ja kilpailua lisäävä ilmapiiri ei edistä sitä.

”Tärkein tavoite on kasvaa ehyeksi ihmiseksi.”

Opetusministeriö julkisti syksyllä selvityksen, joka kertoo, että nykyiset lukiolaiset ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on stressaantuneempi kuin vanhempansa. Koulu-uupumus on lisääntynyt, ja lukiota käyvistä tytöistä lähes viidennes on voimakkaasti uupuneita. Yliopistossa osa opiskelijoista on loppuun palaneita jo alkuvaiheessa.

Tärkein tavoite on kasvaa ehyeksi ihmiseksi. Siksi koulujen kärkihanke pitäisi olla lasten turvallisuudentunteen lisääminen.

Kasvata hyvä ihminen.

Koskaan ei saisi hämärtyä, että on paljon tärkeämpää kasvattaa lapsesta hyvä ihminen kuin hyvä oppilas. Se lähtee kotikasvatuksesta ja jatkuu koulussa. Koulu ei ole pelkkää oppimista vaan myös yhdessä kasvamista.

”Koskaan ei saisi hämärtyä, että on paljon tärkeämpää kasvattaa lapsesta hyvä ihminen kuin hyvä oppilas.”

Hyväksi ihmiseksi kasvamiseen liittyy toisten huomioon ottaminen, ystävällisyys, reiluus ja kyky iloita omasta ja muiden puolesta. Kun lasten ja nuorten päälle kasataan lisää paineita, on yhä vaikeampaa kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi.

Näe lapsen lahjat.

Kaikilla lapsilla on lahjoja, ja ne pitäisi nähdä.

”Lapsen pitää antaa löytää oma juttunsa. Siten elämästä voi tulla onnellista.”

On yksipuolista, että matemaattista ja teknistä lahjakkuutta korostetaan koulussa voimakkaasti. Yhtä arvokasta on vaikkapa taiteellinen tai sosiaalinen lahjakkuus.

Lapsen pitää antaa löytää oma juttunsa. Siten elämästä voi tulla onnellista.

Suorat sanat -haastattelu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 10/2018.

Kari Uusikylä

73-vuotias kasvatustieteen emeritusprofessori asuu Vaasassa. Hän yrittää pysyä enemmän kotona ja kiertää vähemmän pitämässä luentoja. Todennäköisimmin hän on kotona silloin, kun televisiosta näkyy Barcelonan tai Liverpoolin jalkapallo-otteluja.

Vierailija

Kari Uusikylä: ”On tärkeämpää kasvattaa lapsesta hyvä ihminen kuin hyvä oppilas”

suomessa kuitenkin opettajat ovat kansainvälisesti mitattuna halvalla tehneet valtavan hyvää työtä. Silti kympin tyttö on haukkumasana koska suomessa ihaillaan sitä, että ei anneta toisille työrauhaa. Ei voi olla mitenkään niin erilainen geeniperimä suomessa, että vain täällä olisi geeni joka estää antamasta työrauhan, kun muualla koulu alkaa jopa 3-4-vuotiaana, mutta toisten häiriköintiä ei ihailla. On aivan sairaan siistiä, jos joku esittää erilaisen mielipiteen tai haastaa oppikirjan tiedon...
Lue kommentti
Englannin ope

Kari Uusikylä: ”On tärkeämpää kasvattaa lapsesta hyvä ihminen kuin hyvä oppilas”

Jos yhtään lohduttaa, niin itse ainakin vuodessa jo kiinnyn oppilaisiini. Opetan kieliä peruskoulussa ja minulla on 198 oppilasta. Oppilastuntemus ei toki ole sama kuin luokanopettajalla. En suosi hiljaisia, enkä tykkää oppilaista sen perusteella, minkä numeron he oppiaineesta saavat. Suurinosa kollegoista tekee ihmeitä suurella sydämellä, mutta toki joka alalla on hyppysellinen niitä, jotka soveltuisivat paremmin toiselle alalle. Lapset ovat ihania, mutta osa vanhemmista epärealististen...
Lue kommentti