Kun Iivo Niskanen hiihtää olympialaisissa 50 kilometriä, Jarmo Lehtinen selostaa radiossa kolme tuntia.
Kun Iivo Niskanen hiihtää olympialaisissa 50 kilometriä, Jarmo Lehtinen selostaa radiossa kolme tuntia.

Kun selostaja Jarmo Lehtinen huomasi toistelevansa radiossa ilmauksia "myöskin" ja "juuri näin", hän kirjoitti ne kiellettyjen sanojen listalleen. Olympialaisiin hän valmistautuu yhtä huolellisesti kuin Iivo Niskanen.

Iivo Niskanen ei ole ainut suomalainen, joka on treenannut koko vuoden Pyeongchangin olympialaisten 50 kilometrin hiihtoon. Vähintään yhtä ahkerasti on harjoitellut Yleisradion radioselostaja Jarmo Lehtinen, 60.

Hän on valmistautunut kuninkuusmatkaan seuraamalla urheilu-uutisia ja katsomalla kaikki maailman hiihtokilpailut viime kuukausilta.

”Vielä on katsomatta 25 tuntia maailmancupin hiihtoja. Haluan nähdä kaikki hiihdot omin silmin. Yritän valmistautua kisoihin yhtä huolellisesti kuin olympiahiihtäjä”, Jarmo sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Kun olen nähnyt kaikki kisat itse, pystyn selostaessani kertomaan, että joku hiihtäjä oli tosi hyvä joulukuussa Lillehammerissa tai jollakin joukkueella on ollut koko talven voiteluongelmia. Olen oppinut tunnistamaan jokaisen huippuhiihtäjän jo pelkästä hiihtotyylistä.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Selostajakin hiihtää kisaladun 

Kyseessä ovat 18:nnet olympialaiset, jotka Jarmo urallaan selostaa. Kisapaikalle päästyään hän aikoo hiihtää kilpaladun läpi, kuten aina.

”Se auttaa ymmärtämään kisaa. Kun tiedän, missä kohdassa on esimerkiksi erityisen uuvuttava nousu, pystyn päättelemään, missä kohdassa Iivo ja muut todennäköisesti yrittävät taktista irtiottoa.”

Kuka tahansa ei pääse testailemaan olympialatuja, vaan sitä varten Jarmo saa kisatoimitsijoilta erityisen lupaliivin.

Mukaan hiihtoreissulle lähtevät kommentaattorit Jussi Piirainen ja Sami Jauhojärvi.

”Kyllähän nuo jangsterit hiihtelevät pikkasen kovempaa. Sami on sentään olympiavoittaja ja minä kuusikymppinen ukko. Mutta kyllä me yhdessäkin hiihdämme. Se on minulle myös psyykkistä latausta selostamiseen.”

Kiellettyjä: "Kyllä kyllä" ja "juuri näin"

Selostaessaan Jarmo haluaa puhua sujuvaa yleiskieltä. Kun hän joskus huomasi toistelevansa sanoja ”myöskin” ja ”sitten”, hän kirjoitti selostuskopissa nuo kaksi sanaa paperilapuille, jotta muistaisi välttää niitä.

”Jos hoen esimerkiksi ’kyllä, kyllä’ tai ’juuri näin’, se alkaa häiritä kuulijaa ja hänen eläytymistään kisaan.”

”Jokainen ylimääräinen tavu on karsittava. Jos hoen esimerkiksi ’kyllä, kyllä’ tai ’juuri näin’, se alkaa häiritä kuulijaa ja hänen eläytymistään kisaan.”

Jarmo on tarkka myös siitä, ettei käytä ilmaisuja vapaa tai perinteinen "hiihtotyyli".

Oikea ilmaus on vapaa tai perinteinen "hiihtotapa".

”Tyyli on eri asia. Se on jokaisella ihan oma.”

Viisi sekuntia hiljaisuutta on liikaa

Viidenkympin radioselostus kestää kolme tuntia, mutta puhe ei saa tauota hetkeksikään.

”Jos olisin viisikin sekuntia puhumatta, kuulijat alkaisivat ihmetellä. Viidenkympin selostaminen ilman taukoja ei ole ihan helppoa, sillä ensimmäiseen 40 kilometriin ei tapahdu yleensä mitään. Ratkaisut syntyvät viimeisellä kympillä.”

”Viidenkympin selostaminen ilman taukoja ei ole ihan helppoa, sillä ensimmäiseen 40 kilometriin ei tapahdu yleensä mitään.”

Entä jos et keksi sanottavaa?

”Keksin aina. Hätätilassa voin sanoa, kuka on johdossa tai miten suomalaisilla menee. Tai voin kysyä mahtavan kommentaattorini Piiraisen Jussin mielipidettä.”

Valmiita lauseita Jarmo ei etukäteen käsikirjoita.

”Paitsi satunnaisia iskulauseita. Sitä varten, jos tulisikin vaikka olympiavoitto. Ettei tulisi sitten sanottua ihan latteita. Ne lauseet keksin yleensä vasta kisapäivänä.”

Apuna kiikarit ja tv-monitori

Selostuskopissa Jarmo seuraa tuloksia jatkuvasti päivittyvästä monitorista. Hän vilkuilee myös kisasta lähetettävää tv-lähetystä.

”Käytän minä silti myös kiikareita. Niillä näkee yksityiskohtia, joita tv-kuvasta ei huomaisi”, Jarmo sanoo.

”On tämä homma näin internetaikana helpompaa kuin Noposen Paavolla aikoinaan. Siihen aikaan viidenkympin hiihtäjät näyttäytyivät stadionilla vain kerran, sitten ne häipyivät taas jonnekin metsän siimekseen. Selostajan piti vain odotella.”

Radioselostamista Jarmo pitää vaativampana kuin tv-selostamista.

”Radiossa joudun päättämään koko ajan itse, mitä seuraavaksi sanon. Kuva ei auta eikä ohjaa kuten telkkarissa”, Jarmo sanoo.

”Radiossa yritän kuvailla tilanteita mahdollisimman paljon. Kerron esimerkiksi, kuka hiihtäjistä näyttää väsyneeltä, millä tavalla väsyneeltä ja miksi.”

Sotshissa hevoset karkasivat

Ensimmäiset talviolympialaiset, jotka Jarmo on päässyt selostamaan, pidettiin Calgaryssä 1988.

”Heitimme kollegamme Antero Viherkentän kanssa kolikkoa siitä, kumpi saa selostaa Marjo Matikaisen viiden kilometrin maalintulon. Oli niin todennäköistä, että hän voittaa. Minä voitin vedon ja sain selostaa. Marjokin voitti.”

Legendaarisin Jarmon selostuksista on ehkä kuitenkin Sotshin vuoden 2014 olympialaisten parisprinttifinaalin maalintulo.

”Se meni kyllä ihan äärilaitaan. Pääsi kaikki hevoset irti. Reijo Jylhä siinä vieressä villitsi minua huutamalla koko ajan väliin, ja Youtube-hittihän siitä tuli.”

Pyeongchangin olympialaisten miesten 50 kilometrin yhteislähtö 24.2. klo 7, Yle Puhe ja Yle TV2.

Sisältö jatkuu mainoksen alla