Lihansyöjäkasveilla on enemmän luonnetta kuin saintpaulialla, sanoo lihansyöjäkasveja harrastava hortonomi Siru Nurminen, 23. Yksinäisyyttäkin ne vähentävät. Mutta haukkaavatko ne hoitajaansa sormesta?
Miten löysit lihansyöjäkasvit?
Menin 13-vuotiaana äidin kanssa puutarhaliikkeen avajaisiin. Mukaan tarttui kolme ”lihistä”: kärpäsloukku, kihokki ja trooppinen kannukasvi. Kaikki kuolivat vuoden sisällä. Kipinä kuitenkin jäi. Tilasin uusia kasveja Hollannista ja opettelin hoitamaan niitä.
Mikä kasveissa koukuttaa?
Ne vain ovat niin siistejä! Eri lajeilla on erilaisia ansoja, joihin hyönteiset jäävät nalkkiin. Erikoisilla muodoilla on aina jokin selitys, sillä kasvit ja eläimet ovat kehittyessään muokanneet toisiaan. Eräs muurahaislaji tekee pesän juuri tietyn kannukasvin kärhön sisään. Yhden kannukasvini ”hampaat” estävät jyrsijöitä ronkkimasta kannun sisälle.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/vihreat.jpg?itok=LRO2w9cE)
Miten ruokit kasvejasi?
Ostan eläinkaupasta jauhomatoja, koppakuoriaisia ja kalanruokaa. Tarjoilen näitä herkkuja kasvin kannuun, tötteröön, loukkuun tai lehden päälle kerran kuukaudessa. Kasvit sulattavat hyönteisistä ravintoa itselleen soluseinämän läpi. Ne eivät siis haukkaa ihmistä sormesta!
”Sisaruksista tuli erilaisia. Joku on karvainen, toisella on kapeat lehdet.”
Miten pitkälle olet päässyt?
Lihiksiä on nyt noin 500 yksilöä. Olen risteyttänytkin niitä, kun yksi kasvi alkoi kukkia. Se oli sukupuoleltaan tyttö, joten tilasin Saksasta siitepölyä ja pölytin kukat pumpulipuikolla. Sain noin 600 siementä. Kylvin ne ja huolestuin hiukan mahdollisten jälkeläisten määrästä, mutta vain kuusi siementä iti. Kaikista sisaruksista tuli erilaisia: joku on karvainen, toisella on kapeat lehdet, joillakin taas leveät.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/kasvit.jpg?itok=-41YUQCa)
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/yksikasvi.jpg?itok=eLUKCqPd)
Lihansyöjäkasvit saavat energiansa auringosta, mutta ravinteet tulevat hyönteisistä. Kuvassa on kobrakasvi.
Paljonko rahaa harrastus vie?
Alle tonnilla pääsee alkuun. Kasvien lisäksi tarvitaan terraario, kasvualustat, kasvivalot ja niiden ajastimet. Kuluttamastani kokonaissummasta minulla ei ole aavistustakaan.
”Opiskeluaikana toin kasveja solukämppääni, ettei olisi ollut niin yksinäistä.”
Jos olet poissa kasvattiesi luota, tuleeko ikävä?
Tulee! Opiskeluaikana toin kasveja solukämppääni, ettei minulla olisi ollut niin yksinäistä. Olin tottunut nukkumaan niiden kanssa samassa huoneessa ja katselemaan niitä. Kun olin vapaaehtoistyössä lihansyöjäkasvifarmilla Amerikassa, soittelin joka toinen päivä äidille, ovatko kaikki kodin kasvit hengissä.
Mistä olet joutunut luopumaan harrastuksen vuoksi?
Murrosikäni jäi ehkä välistä, kun kasvattelin kasveja enkä ehtinyt synkistellä enkä uhmata mitään. Nyt minun täytyy osittain päästää irti kasveistani voidakseni lähteä uudestaan Amerikkaan. Lähden keväällä puoleksi vuodeksi vapaaehtoistyöhön lihansyöjäkasvien tutkimuskeskukseen Virginiaan, sillä haluan tehdä harrastuksestani ammatin.
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 4/2018.
