Mitä osaisi vastata, kun lapset kysyvät vaikeita? Asiantuntijat neuvovat, vanhemmat yrittävät parhaansa.

Jokainen lapsi kysyy vanhemmaltaan viisi kiperää kysymystä ja yleensä sellaisella hetkellä, jolloin vanhempi ei ole siihen varautunut.

Näin asiantuntijat neuvovat vastaamaan kysymyksiin – ja tällaisia keskusteluja siitä eräässä perheessä syntyi.

Koettakaa te pärjätä paremmin!

1. Mistä vauvat tulevat?

Asiantuntija, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore neuvoo aloittamaan vastauksen 5–10-vuotiaalle vaikka näin: Kun isän pippeli on kovana, sen voi asettaa äidin vauvareikään. Isä laittaa vauvareikään pippelillä annoksen vauvansiemeniä.

Äiti kokoaa itsensä ja selittää hiukan tekoreippaasti lapsenteon biologiset faktat. Korostaakseen tapahtuman luonnollisuutta hän mainitsee, että sama pätee myös kissaisään ja -äitiin.

Lapsi (pohdittuaan hetken): ”Miten kissaisä antaa kissaäidille sen vauvansiemenen, kun kissoilla ei ole käsiä.”

2. Miksi isomummo kuoli?

Asiantuntija Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetissä kertoo, että pieni lapsi ajattelee konkreettisesti, joten hänelle pitäisi kertoa asioista oikeilla nimillä. Mummi on nyt kuollut, koska hänen sydämensä lakkasi lyömästä. Häneen ei koske enää.

Jos lapselle sanotaan, että läheinen ihminen nukkui tai vain lähti pois, hänelle saattaa jäädä vääränlainen mielikuva kuolemasta. Hän ei ehkä uskalla nukahtaa, koska pelkää, ettei herää. Lapsen mielikuvitus voi tehdä olon pahemmaksi kuin tieto todellisista tapahtumista.

Äiti kertoo itkua nieleskellen, että isomummo oli hyvin sairas, mutta nyt häneen ei satu enää, vaikka kukaan ei varmasti tiedäkään, mitä kuolemassa tapahtuu.

Lapsi (huolestuneena): ”Kuoliko isomummo, koska me säikyteltiin sitä?” (Tosiaan, äiti muistaa sanoneensa lapsille, ettei ketään saa säikyttää, koska säikähdykseen voi vaikka kuolla.)

3. Miksi aikuiset ovat joskus humalassa?

Asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö ry:n erityissuunnittelija Antti Maunu suosittelee kertomaan yksinkertaisesti ja käytännöllisesti, miksi alkoholia juodaan ja mitä vaikutuksia sillä on.

Jos lapsi näkee vanhemman tai läheisen humalassa, kannattaa kertoa, mikä tilanne oli: miksi alkoholia käytettiin ja miksi humalluttiin. Jos lapsi on pelästynyt tai hämillään, keskustellaan, miltä hänestä tuntuu. Aikuisen tulee ottaa lapsen tunne vastaan ja vastata siihen kypsästi ja rauhallisesti.

Äiti kertoo, että alkoholi saa aikuisen käyttäytymään hassusti, jos sitä juo liikaa, ja että sitä ei pitäisi juoda niin paljon, että alkaa käyttäytyä hassusti ja että kierretäänpäs vähän kauempaa tuo setä, joka käyttäytyy hassusti ostarin edessä.

Lapsi (reippaasti): ”Sen sedän nimi on Humppu. Milla kertoi päiväkodissa.”

4. Miksi on sotia?

Asiantuntijat eli elämänkatsomustiedon opettajat yrittäisivät auttaa lasta ymmärtämään, mistä konfliktin osapuolien viha voi johtua. Vihan tunteminen on normaalia, eikä sinällään johda väkivaltaisiin tekoihin. Teot ovat kuitenkin eri asia kuin tunteet. Ihminen voi aina valita tekonsa.

Asiantuntijat kehottavat miettimään yhdessä lasten mahdollisia ratkaisukeinoja ongelmiin. Vanhempi voi kertoa, miten ihmiset ovat aikaisemmin ratkaisseet ristiriitojaan. Ongelmien ratkaisun mahdollisuus luo turvallisuuden tunnetta.

Äiti vastaa itsenäisyyspäivän ohjelmien kirvoittamaan kysymykseen, ettei Suomeen tule sotaa. Hän jatkaa, että Suomessa on ennen ollut sota, koska naapurimaata johti silloin tuhma setä.

Lapsi (asiallisesti): ”Päiväkodin Nadja sanoi, että sen ukki oli ampunut sodassa suomalaisia.”

5. Mistä makkara tehdään?

Asiantuntijan, tietokirjailija Elina Lappalaisen mukaan myös lasten tulee tietää, mistä ruoka tulee. Avuksi on pian ilmestymässä tietokirja, joka ei tuomitse perheiden kulutusvalintoja mutta esittää eläimet arvokkaina olentoina, joiden hyvinvoinnista meillä on vastuu. 

Äiti koettaa selittää asian kauniisti mutta sotkeutuu sanoissaan. Nasujen kohtalo surettaa häntäkin, vaikka hän on lähtöisin maalta ja grillimakkara maistuu.

Lapsi (ärrät innosta sorahdellen): ”ERLkka oli ollut kattomassa, kun niiden eno teuRLasti niiden possun. Oli tullut ihan hiRLveästi verta!”

Lähteet

1. Raisa Cacciatore: Huomenna pannaan pussauskoppiin – Opas vanhemmille, Wsoy 2007.

2. Mannerheimin lastensuojeluliitto, Vanhempainnetti 

3. Alko: Etiketti, asiantuntijana Ehkäisevän päihdetyö ry:n erityissuunnittelija Antti Maunu

4. Satu Honkala, Kimmo Sundstrom ja Ritva Tuominen: Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus – elämänkatsomustieto, opettajan opas

5. Elina Lappalainen ja Christel Rönns: Nakki lautasella. Mistä ruoka tulee? Tammi, huhtikuu 2015

Lue lisää

Jari Sinkkonen: "Lapsi ei ole pienikokoinen aikuinen."

Kari Uusikylä: "Äiti ja isä eivät saa olla isoja lapsia."

Viha pitää lapsen terveenä