Autiotaloharrastaja Leila näkee, kun aika rapistaa paikkoja. Hän ei koskaan pengo tavaroita vaan katselee ja kuvaa vain sitä, mikä on näkyvillä.
Autiotaloharrastaja Leila näkee, kun aika rapistaa paikkoja. Hän ei koskaan pengo tavaroita vaan katselee ja kuvaa vain sitä, mikä on näkyvillä.

Huhtikuussa 2015 Leila Manninen löysi autiotalon, josta tuli yksi hänen suosikkikohteistaan. Kolme vuotta myöhemmin talo sai tarinan.

Mikä löytö, Leila Manninen, 36, ajatteli ja astui sisään autiotaloon.

Seinien punainen oli haalistunut ruskeaksi, kuistin ovi repsotti irti saranoiltaan. Eteisen naulakossa roikkui rivi takkeja, makuusopen seinällä oli Rolling Stones -juliste, Jeesus-taulu ja kuva Kekkosesta. Postikortit, ylioppilaskuvat ja 1970-luvun Seura-lehdet kertoivat menneistä vuosista.

”Ajattelin, että tällainen helmi on säilynyt. Kaikki tavarat olivat paikoillaan”, Leila kertoo.

Hän harrastaa urbaania löytöretkeilyä eli hylättyjen paikkojen etsimistä. Autiotalojen lisäksi hän tutkii ja kuvaa hylättyjä autoja ja tyhjilleen jääneitä tehdasrakennuksia. Leila ottaa valokuvia, mutta ei koskaan sotke tai vie mitään mukanaan. Harrastuksessa viehättää menneen tallentaminen ja löytämisen riemu.

Paikoilleen jääneet tavarat ovat usein hyvän löydön merkki. Kiinnostavassa kohteessa paikkoja ei ole rikottu tai sotkettu ja katseltavaa on paljon.

”Tavallisetkin tavarat, kuten ruokailuvälineet, vaatteet ja kengät, ovat mielenkiintoisia. Kuka niitä on käyttänyt ja koska viimeksi?”

Kun Leila palasi kotiin kuvausreissultaan, hän tallensi ottamansa kuvat tietokoneelle. Kansio sai nimen mummola.

Mikähän on sen tarina, Leila mietti.

Kolme vuotta myöhemmin hän sai tietää.

Ketä mummolassa asui? Miksi talo jäi tyhjilleen? Lue autotalon tarina Kodin Kuvalehdestä 10/2018. Voit lukea jutun myös digilehdestä sekä ilmaisena tähtiartikkelina, jos olet tilaaja tai teet kuukauden maksuttoman koetilauksen täällä.

Vierailija

Leila löysi kiehtovan autiotalon ja mietti, kenen koti se oli ollut – kolme vuotta myöhemmin hän sai tietää

Jokuhan nuokin talot omistaa. Eikö tuo ole asuntomurto mennä ilman lupaa toisen omistamaan taloon? Tuolla saattaa olla paljon perheen henkilökohtaista tavaraa, jonka kuvaamista läheiset eivät arvosta. Saako tuollaisen talon kuvia sisätiloista julkaista ilman kiinteistön omistajan lupaa? Vaikka olisi kuinka kauniita ja jänniä kuvia, niin tuo on kuitenkin tunkeilua ja tirkistelyä toisen kotoa. Joskus myös käynyt niin, että on tunkeuduttu oletettuun autiotaloon...
Lue kommentti
Mielensäpahoittaja

Leila löysi kiehtovan autiotalon ja mietti, kenen koti se oli ollut – kolme vuotta myöhemmin hän sai tietää

No tulihan se ensimmäinen saatanan ulisija sieltä vinkumaan murrosta ja itkemään kuinka kaikki on väärin, rikollista ja kurjaa. Jos nyt kämppään ei väkipakollamurtaudu ja tavarat peräisin 70-luvulta niin niitä omaisia/sukulaisia ei taida kyseinen jäämistö kiinnostaa. Hieno harrastus ja kauniita paikkoja, valokuvaaminen ei vie paikasta yhtään mitään, päinvastoin
Lue kommentti
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.