Onko sinulla yleensä kauppareissulla mukana oma kassi? Se on hyvä askel kohti muovin vähenemistä maailmassa.
Onko sinulla yleensä kauppareissulla mukana oma kassi? Se on hyvä askel kohti muovin vähenemistä maailmassa.

Muoviton maaliskuu herättelee välttämään turhaa muovin käyttöä. Kodin Kuvalehti on mukana ja haastaa sinutkin!

Muoviton maaliskuu -kampanjan takana ovat Ruokamysteerit-blogin tekijät. Ideana on haastaa sekä itsensä että muut vähentämään muovijätteen määrää ainakin kuukauden ajan. Ja kun on alkuun päässyt, kannattaa jatkaa! Maapallo kiittää.

Muovijätteen vähentämiseen on monta hyvää tapaa, kun vain kiinnittää asiaan huomiota.

21 helppoa tapaa välttää muovia

Ruokaostokset:

  • Ota ostoksille aina mukaan oma kangaskassi. Jos olet unohtanut ottaa kauppareissulle kassin, valitse muovipussin sijasta paperikassi.
  • Älä osta hedelmiä tai vihanneksia muoviin pakatuissa rasioissa vaan irtomyynnistä.
  • Vältä muoviin pakatun ruuan ostamista. Valitse ennemmin tuotteita, joiden pakkaukset ovat pahvia tai paperia. Osta esimerkiksi kala mieluummin kalatiskiltä kuin vakuumiin pakattuna.
  • Älä käytä kaupan kertakäyttöpusseja, vaan laita hedelmät ja vihannekset paperipussiin tai omaan kestokassiin. Kankaisen hedelmäpussin voi ommella itse, mutta kaupoista saa myös kestopusseja. Eri tuotteet voi laittaa punnituksen jälkeen samaan pussiin ja niiden tarrat pussin päälle. Esimerkiksi banaaniterttua tai yksittäistä sipulia ei tarvitse pussittaa lainkaan.

Vaatteet:

  • Vältä mahdollisuuksien mukaan keinokuituisten vaatteiden ostamista. Suosi luonnonmateriaaleja kuten puuvillaa, pellavaa ja nahkaa tai hanki kierrätettyä. Tekokuiduista, kuten polyesterista, elastaanista ja akryylista, irtoaa pesussa mikromuoveja, jotka ajautuvat vesistöihin.
  • Pidä vaatteistasi hyvin huolta. Siten saat ne kestämään pidempään ja vähennät uusien ostamista.
  • Älä pese vaatteita liian usein. Mikromuovihiukkasia irtoaa uusista vaatteista pesussa kaikkein eniten.
  • Pese vaatteet mahdollisimman täydessä koneessa ja käytä pesupussia. Siten mikromuovia irtoaa vaatteista vähemmän. Pesupussi vähentää esimerkiksi fleece- ja softshell -materiaalien päätymistä veteen.

Pesuaineet ja kosmetiikka:

  • Suosi pesuaineita ja sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, jossa ei käytetä mikromuoveja. Mikromuoveja ei ole käytetty myöskään Joutsen-merkityissä kosmetiikkatuotteissa.
  • Osta esimerkiksi saippua mieluummin palana kuin muoviin pakattuna.

Noutojuomat ja -ruuat:

  • Älä ota kahvilasta noutokahvia pahvimukiin – sekin on päällystetty muovilla. Ota mukaan oma kuppi tai juo kahvisi paikan päällä.
  • Jos tapanasi on siemailla vettä usein, pidä mukana omaa täytettävää vesipulloa, jotta et joudu ostamaan niitä.
  • Älä käytä muovisia kertakäyttöastioita tai -aterimia. Retkelle tai noutolounaalle voi ottaa mukaan oikeat astiat. Älä ota hampurilaisravintolasta mukiin muovipilliä.
  • Älä osta kaupasta muovirasiaan pakattua lounassalaattia, vaan tee lounassalaatti itse kotona ja pakkaa se kestorasiaan.

Vältä ja korvaa

  • Jos et voi välttää muovipakkauksen ostamista, muista, että ohut pakkaus on parempi kuin kova ja paksu.
  • Osta mieluummin yksi iso kuin monta pientä rasiaa. Säästät usein samalla rahaa.
  • Suosi lähiruokaa ja myyjiä, jotka eivät käytä muovia.
  • Korvaa muovisia keittiötarvikkeita mahdollisuuksien mukaan puisilla tai posliinisilla, kun on aika hankkia uusia. Melkein aina löytyy vaihtoehto: on puulastoja, puisia leikkuulautoja, lasipurkkeja ja posliinikulhoja.
  • Jos vain mahdollista, osta lapsille mieluiten puuleluja tai muuta sellaista, joka ei ole muovia.

Muista kierrätys

  • Kierrätä muovit. Jos taloyhtiössäsi ei vielä ole muoville omaa kierrätysastiaa, ota se puheeksi taloyhtiössä tai kysy asiasta kunnan ympäristövirastosta.
  • Käytä roskapusseina esimerkiksi vessapaperin käärepusseja, leipäpusseja ja paperikasseja.

Osallistu Muoviton maaliskuu -kampanjaan näin:

  1. Osallistu Facebookissa tapahtumaan #MuovitonMaaliskuu. Kerro myös muille, että otit haasteen vastaan ja käytä postauksessa tunnusta #muovitonmaaliskuu.
  2. Haasta muita mukaan. Kutsu Facebookin tapahtuman kautta ystäviä, työkavereita ja sukulaisia osallistumaan.

 

 

Mietiskelin

Vietä muoviton maaliskuu! Sinäkin voit vähentää muovijätettä helposti – 21 vinkkiä arkeen

Muoviton eläminen. Jäin miettimään asiaa ja KÄÄÄK... tuntuu suorastaan jättimäiseltä ja mahdottomalta asialta. Enhän minä pysty välttämään muovia, kun sitä on kaikkialla ja kaikessa! Sitten rauhoituin ja ajattelin uudelleen. Muoviongelma on suuri, maailmanlaajuinen, mutta yksittäinen ihminen voi toimia asian parantamiseksi ajattelemalla kahta asiaa: 1) Käytä/hanki aina muoviton vaihtoehto, kun se on mahdollista, 2) Jos et voi käyttää muovitonta vaihtoehtoa, niin pidä huoli siitä, että muovijäte...
Lue kommentti
”Mitä toi on? Yök, en syö!”
”Mitä toi on? Yök, en syö!”

Mistä tietää, että on aikuinen? Siitä, että puheestamme häviää monta lausetta, joita lapsena käytimme alvariinsa. Moni niistä olisi yhä käyttökelpoinen. Tosin eivät kaikki.

1. Lapsena sai olla ihanan avuton, pelokas ja palveltavana.

”Voitko tulla peittelemään?”

Ihana ajatus! Joku asettelisi peiton päälleni hellästi ja varovasti, ehkä olkapäiden taakse niin, että on oikein turvallinen olo. Sitten hyvänyön suukko ja valot pois.

”Nosta syliin.”

Tälle olisi paljon käyttöä suloisina sunnuntaiaamuina, masentavina maanantai-iltoina ja oikeastaan kaikkina elämän päivinä.

”Keinutaan! Anna vauhtia!”

Aivan ehdottomasti aikuisenakin pitäisi keinua ja saada kunnon vauhdit!

”Jätä valo palamaan.”

Tämäkin tuntui lapsena turvalliselta. Ei kai pimeän pelko ole mikään lasten yksinoikeus?

2. Ihan kaikkea ei tosin saanut lapsena itse päättää.

”Onks pakko laittaa pipo?”

Aikuisena joutuu väittelemään korkeintaan itsensä kanssa siitä, olisiko kuitenkin järkevää käyttää pipoa pakkasella, vaikka se näyttäisikin tyhmältä ja litistäisi kampauksen.

”Saako jo herätä?”

No saa! Ja valitettavasti herääkin, myös viikonloppuna, kun kerrankin saisi nukkua.

”Miksi en saa koiraa?”

Tätä voi joutua tivaamaan puolisolta. Pitkälliset väsytystaistelut voivat johtaa onnellisiin vuosiin, jolloin puolisokin rakastuu sydänjuuriaan myöten pikku hauvaan.

”Onks pakko lähtee mökille?”

Kerrotaan, että tämän lauseen kuulevat kyllä monet mökkihöperöt, joille on sattunut urbaanimpi puoliso.

”Onko pakko mennä päiväunille? En tahdo!”

Tätä ei kuule aikuisen suusta ikinä! Päiväunethan ovat harvinaista herkkua ja melkein parasta, mitä mieleen tulee!

”Koska on karkkipäivä?”

Aikuisuudessahan hyvää on se, että karkkipäivä on periaatteessa aina, kun huvittaa.

”Minä ite! Haluan syödä ihan ite.”

Olisihan se toisaalta ihanaa, jos joku joskus väsyttävän päivän päätteeksi kärräisi kotiin ja syöttäisi ennen kuin peittelisi nukkumaan.

Aikuisen suusta kuullaan harvoin myös seuraavat lauseet:

En halua näitä housuja! Tyhmät housut!

En laita hanskoja!

Ihan oikeesti ei ole vessahätä.

Saanks mä mennä Maijan luo yöks?

Onko pakko tulla sisälle? (Leikit on kesken!)

Saanko valvoa pidempään?

Saanko mennä koneelle?

3. Katoaako kärsimättömyys iän myötä?

”Koska ollaan perillä?”

Eikö muka tule koskaan mieleen ruuhkabussissa tai metrossa sama? Joskus myös väsyneenä ja masentuneena: milloin elämä tulee valmiiksi niin, ettei ole jatkuva sekamelska ja kaikki kesken? Perille on pitkä matka.

”Tylsäääää! Ei oo mitään tekemistä!”

Koska viimeksi valittelit tekemisen puutetta? Aivan, aikuisena keksii kyllä vapaa-ajalla puuhaa. Ja usein parasta on juuri se, ettei ole kerrassaan mitään tekemistä hetkeen!

4. Lapsena sai olla reilusti epäluuloinen.

”Yök, en syö!”

Ei välttämättä kohota tunnelmaa aikuisten kesken päivällispöydässä.

5. Lapsena maailmakin oli vielä toisenlainen.

”Puhelin soi! Minä vastaan!”

Koska muistat viimeksi riemastuneesti ihan oikeasti, kun tuntemattomasta numerosta soitetaan? Viestien jatkuva piippauskin vie melkein hermoparantolaan.

”Voitko olla mun kanssa huomenna?”

Miksiköhän aikuisena ei enää esitä epämääräisiä hengailukutsuja kavereille? Ollaan vain yhdessä eikä tehdä mitään!  Pitääkö aina olla jokin syy tapaamiselle?

6. Lapsena moni asia oli kyllä ihan epäreiluakin.

”Kaikki muutkin saa mennä!”

Aikuisena on ihan sama, meneekö joku muu vai ei. Usein haluaa nimenomaan karttaa paikkoja, joissa on ruuhkaa.

”Kaikilla muillakin on sellanen mummopipo.”

No sitten menee ja ostaa omilla rahoilla, jos kerran haluaa mennä massamuodin perässä!

7. Lapsena ei ujosteltu suotta.

”Kakka!”

Aikuisena... noh, onhan se iloinen asia toki yhä.

”Pyyhkimään!”

Voi kunpa saisi hoitaa nämä vessa-asiat ihan itsenäisesti vielä vanhuudessakin.

Kalenteriin voi purkaa luovuuttaan ja stressiään, sanovat paperikalenteriharrastajat.
Kalenteriin voi purkaa luovuuttaan ja stressiään, sanovat paperikalenteriharrastajat.

Kalenteri on Leenalle ja Eijalle todellinen intohimo, jonka tuunaamisessa ja täyttämisessä voi vierähtää joka päivä pari tuntia.

Kalenteri on monille paljon enemmän kuin vihkonen, johon merkitään tulevat menot. Se ei ole pelkästään ajanhallintamenetelmä, vaan koko elämän hallintakirja. Se voi olla myös askarteluprojekti, joka kehittää omaa luovuutta, ja jonka äärellä stressi laantuu. Tai päiväkirja, johon voi purkaa sydäntä. Arjen dokumentointia, johon voi palata vuosien päästä.

Kun kysyimme Kodin Kuvalehden lukijoilta, miksi paperikalenteri päihittää sähköisen, saimme muun muassa seuraavia perusteluita:

”Asiat konkretisoituvat.”

”Kun kirjoitan kynällä, jää parempi muistijälki aivoihin.”

”Paperille on helppo tehdä myös epävirallisia merkintöjä ja piirustuksia.”

”Teknologia temppuilee liikaa.”

”Hahmotan paperiversion paremmin.”

”Näkömuistin tukena paperinen on parempi.”

Monille paperikalenteri on suorastaan intohimo.

”Kalentereiden koristeleminen on suoraan sanottuna räjähtänyt käsistä. Käytän kalenterin tuunaamiseen vähintään pari tuntia joka päivä.”

”Kalenterin koristelu on minulle sitä kuuluisaa omaa aikaa”, sanoo Leena Torvinen, 40.

Silloin luovuus pääsee valloilleen. Leena koristelee kuvin, tarroin ja teipein kalenterinsa jokaisen viikkoaukeaman ennen kuin alkaa täyttää siihen omia ja perheensä menoja.

”Tuunaukseen vaikuttaa senhetkinen tunnelma ja se, onko kyseessä työ- vai lomaviikko.”

”Aamukahvia juodessani kirjoitan, kuinka kauan ja miten nukuin. Illalla kirjoitan, millainen päivä oli, missä kävimme ja tapahtuiko jotain erityistä.”

”Kalenterin ääressä teen tilin, miten päivä on mennyt ja mitä loppuviikolla on luvassa.”

Eija Mikkosella, 38, on peräti neljä kalenteria, joista yksi on trendikäs bullet journal, muistikirjan ja kalenterin yhdistelmä.

”Täydellinen elämänhallintakirjani, jota ilman olisin hukassa”, Eija sanoo.

Lisäksi hän hallinnoi omaa työkalenteriaan ja perheensä menokalenteria. Neljäs kalenteri on henkilökohtainen päiväkirja.

”Kalentereiden koristeleminen on suoraan sanottuna räjähtänyt käsistä. Käytän kalenterin tuunaamiseen vähintään pari tuntia joka päivä. Se on rentoutumishetkeni. Kalenterin ääressä teen tilin, miten päivä on mennyt ja mitä loppuviikolla on luvassa.”

Lue lisää paperikalenteriharrastuksesta Kodin Kuvalehdestä 18/2018. Voit lukea jutun myös digilehdestä sekä tähtiartikkelina.