Aikuisilla on usein vähäsen liian kiire, milloin mihinkin, sanoo 6-vuotias keravalainen Ilja Haapasalo.

SÄÄNNÖT OVAT TÄRKEITÄ.

Minulla on sääntöjä. Sellaisia että pitää pestä hampaat. Ei saa hyppiä sohvan selkänojalta. Iskän iPadilla ei saa pelata Angry Birds Transformersia joka päivä. Pitäisi siivota lelut. Ei saa pyyhkiä suuta hihaan. Ja ketään ei saa kiusata. Äiti sanoo, että jos ei koske kaveriin hyvällä, niin sitten ei ollenkaan.

Joskus me ärhennellään säännöistä äidin kanssa. Äiti hermostuu, jos meidän huone on ihan sotkussa. Sitten mäkin alan suuttua, niin se menee. Sitten me sovitaan.

Kotona inhoan siivoamista, mutta päiväkodissa siivoaminen on ihan lällyä. Ai miksi? No, sitä mäkin mietin! Mutta jos kotonakin olisi vain kaksi lelua, niin siivoaminen olisi varmaan kotonakin lällyä.

Sääntöjä pitää kuitenkin olla, muutenhan koko kämppä menisi ihan plörts. Ja avaruus ja kaikki menisi ihan plörts, jos ei olisi sääntöjä.

EI TUPAKKAA, KIITOS.

Ei saa roskata, ei varsinkaan tupakkaa. Muutenkin inhoan tupakointia, se haisee hirveälle ja roskakasalle. Mutta sekään ei ole kohteliasta, jos pitää nenästä kiinni, kun joku tupakoi.

Sitten, toisen lähettyvillä ei saa sanoa kirosanoja. Eikä kirosanoja saa sanoa kyllä edes avaruudessa. Äiti on sanonut kaksi kertaa.

AIKUISILLA PITÄISI OLLA AIKAA.

Aikuisilla on usein vähäsen liian kiire, milloin mihinkin. Joskus aamulla kun ollaan lähdössä päiväkotiin, äiti on vähän ärhäkkänä. Aamulla ei ehdi yhtään leikkiä, pitää vain pukea ulkohousut ja takki ja saappaat ja hattu ja hanskat. Siinä tulee hiki, sitten meille tulee kärhämä. Iskä kestää sitä ärhentelyä enemmän kuin äiti.

Se on myös tylsää, kun vaikka päiväkodissa on just aloittanut leikin, niin joku sanoo heti, että nyt seis – antaa vain yhden sekunnin. Ei lapsi voi leikkiä sekunnissa.

Se on hauskaa, kun meillä on aikaa ja ollaan koko perheen kanssa koulun pihassa pyöräilemässä.

Kun äiti oli kipeä, hoidin äitiä, vein sille juomista. Äiti tykkää, kun silitän ja hieron. Jaksan hyvin hieroa, voitanhan mä iskänkin painissa! Äidin mä voitan pyöräilyssä.

Joskus minäkin haluan isäksi, tietenkin. Meinaan olla aika samanlainen kuin meidän isä. Luulen, että saan poikia.

HYVÄ ÄITI HOITAA.

Vinkkejä äideille, jotka haluavat hyviksi äideiksi:

Hyvä äiti on semmonen, joka tietää asioista. Jos ei tiedä mitään, ei osaa vastata, kun lapsi kysyy.

Hyvä äiti hoitaa lapsia. Jos äiti ei tykkäisi lapsista, niin ei se mikään hyvä äiti olisi, vaan ihan surkea.

Äidin pitää antaa lasten herkutella. Ja antaa niiden katsoa telkkaria, mutta ei koko aikaa.

Sitten pitää leikkiä, se ois tosi mukavaa. Ja kannattaa myös tehdä työpaikassa hyviä töitä.

Kantsii olla lapsille peliaika, ei missään nimessä koko päivää. Joku tunti tai minuutti.

Pitää lukea iltasatu, se on myös tärkeää. Eikä kannata ihan hirveästi ärhennellä eikä kokata hirveän pahaa ruokaa, mitään tylsää plörtsypuuroa. Tykkään kalakeitosta ja lehtipihvistä.

Kannattaa olla samanlainen kuin meidän äiti, semmonen hauska, maailman paras äiti.

6-vuotiaan keravalaisen Iljan perheeseen kuuluvat äiti, isä ja 3-vuotias pikkuveli Altti.

Mitä olet oppinut lapselta? Kerro ja keskustele alla kommenttikentässä!

Lue myös:

Susanna Rantanen: "Äidinkin pitää huolehtia tulevaisuudestaan"

Maaret Parviainen: "Vanhemmuus jalostaa ihmisiä"

Mari Savio on 45-vuotias vaatesuunnittelija, joka asuu kolmen tyttärensä kanssa puutalossa Lapinjärvellä. Kodin tyylikkäimmät ja siisteimmät huoneet ovat perheen teinien huoneet.

Suorat sanat: Kun kyse on sisustuksesta, yllättävän monesta naisesta kuoriutuu despootti, joka stailaa muut perheenjäsenet piiloon, sanoo vaatesuunnittelija Mari Savio.

Koti ei ole näyttelytila

Koti on ihmisen pesä, ei statussymboli tai näyttelytila. Siksi jokaisen perheenjäsenen pitäisi minusta näkyä kodin sisustuksessa. On outo ajatus, että vain yksi ihminen päättää, miltä yhteisessä kodissa näyttää.

Monessa perheessä näin kuitenkin on. Kun kyse on sisustuksesta, naisesta kuoriutuu helposti despootti, joka määrää kaiken ja stailaa muut perheenjäsenet piiloon.

Sulje silmät, jos et kestä lapsen makua

En usko siihen, että pikkulapsilta pitää kysyä, haluavatko he puuron kanssa mansikoita vai mustikoita vai ehkä vadelmia. Sellainen on sekopäistä ja saa lapsen tuntemaan olonsa turvattomaksi. Mutta siihen uskon, että lapsella on oikeus päättää huoneensa sisustuksesta. Jos lapsen valintoja kunnioitetaan, hän tuntee itsensä tärkeäksi, osaksi laumaansa.

Lastenhuoneen ei tarvitse näyttää coolilta. Miksi tarvitsisi? Se on lapsen tila, eikä aikuisten tarvitse mennä sekaan sössimään.

Perheeseeni kuuluvat 3-, 12- ja 14-vuotiaat tytöt. Jossain vaiheessa keskimmäisellä oli niin kova prinsessavaihe, että vessapaperinkin olisi pitänyt olla hänestä pinkkiä, jotta sillä olisi voinut pyyhkiä hanurinsa. Koko huone kimmelsi roskista myöten, ja seiniä koristivat Frozen-seinätarrat. Jos prinsessavaihe iskee, se iskee. Järkyttävältähän se näyttää, mutta pian kehitysvaihe on ohi.

Jos et kestä lapsen tyyliä, sulje silmäsi.

Lastenhuoneen ei tarvitse näyttää coolilta. Miksi tarvitsisi? Se on lapsen tila, eikä aikuisten tarvitse mennä sekaan sössimään.

Tee kompromisseja

Kun lapset olivat pienempiä, lattiamme oli niin täynnä muovikrääsää, että kompastelin öisin matkalla vessaan. Se jurppi. Ostin jättimäiset lelukorit, mutta My Little Ponyt jatkoivat kasautumistaan. Päätin kestää, koska pian keräilyvimma kuitenkin laimenisi. Sitä paitsi meillä on muutenkin aina niin sotkuista, että kyllä sekaan muutama muovilelu uppoaa.

Joskus olen paha äiti ja rikon omia oppejani. Kun muutimme nykyiseen taloomme, lastenhuoneissa oli valmiina William Morrisin tapetit. Ne olivat minusta maailman hienoimmat, mutta lapset ilmoittivat, että ne pitää repiä. En suostunut. Vastalahjaksi he saivat sisustaa huoneensa juuri niin kuin lystäsivät.

Jos lapsi saa valita huoneensa värin tai maalata seinänsä itse, hän ikään kuin jättää oman jälkensä kotiin. Uskon, että sisustus voi vaikuttaa mielenterveyteen. Kodin tehtävä on olla ihmisen lepopaikka, ei stressin aiheuttaja.

Moni nainen kuvittelee, ettei miehillä ole minkäänlaista mielipidettä sisustamisesta. Kannattaisi ehkä kuitenkin kysyä.

Kestä lapsen kiintymys hirviösohvaan

Oma sisustusmakuni on kaistapäinen. Käytän paljon värejä, yhdistelen räjähtäneitä kirppislöytöjä designhuonekaluihin, en nauti tyylipuhtaudesta enkä tajua konmarittamista.

Silti yllätyn usein siitä, millaisiin asioihin lapset kodissa kiintyvät. Esimerkiksi sohva ja sen paikka ovat heille kamalan tärkeitä. He ovat kääntelemässä sohvaa ihan koko ajan.

Jossain vaiheessa olohuoneessamme oli vaaleanpunainen sohva, jonka olin jossain mielenhäiriössä raahannut kierrätyskeskuksesta. Se oli järkyttävän ruma, mutta lapset rakastivat sitä. Vuosia uhosin, että nyt tuo lähtee, mutta tyttäreni sanoi: ”Äiti, sä et voi heittää tota pois. Toihan on ihan niin kuin sä: tosi tosi vanha ja tosi tosi muhee.” Onneksi sohva pian levisi liitoksistaan ja pääsimme siitä eroon.

Kysy miehenkin mielipidettä

Moni nainen kuvittelee, ettei miehillä ole minkäänlaista mielipidettä sisustamisesta. Kannattaisi ehkä kuitenkin kysyä.

Suorat sanat: Velkakierteen selvittäminen vaatii sitkeyttä, mutta se kannattaa. Raha tuo onnea, sanoo Roni Laukkarinen.

 Raha on elämän tärkein asia.

Raha määrittää kaikkea, mitä olet ja teet. Ilman rahaa et tee mitään tai ole tässä yhteiskunnassa kukaan. Rahavaikeudet jähmettävät pahimmillaan koko elämän. Tiedän sen omasta kokemuksestani. 

Aikuistumisen kynnyksellä ajauduin pahaan velkakierteeseen. Pikkuhiljaa laskut jäivät maksamatta ja menivät ulosottoon. Velat kasvoivat tuhansiin, vaikka en sortunut pikavippeihin.

Tajusin ongelman, mutta minulla ei ollut kiinnostusta tai voimia hoitaa asioitani. Suurin syy siihen oli masennus.

Taloudellisen tasapainon saavuttaminen on vienyt minulta lähes kymmenen vuotta. Käänne tapahtui, kun aloin toipua masennuksesta ja pääsin palkkatöihin. Sain energiaa myös raha-asioiden selvittämiseen.

Velkaantuneena ei mennyt edes viittä minuuttia, etten olisi miettinyt raha-asioita. Ajattelen rahaa edelleen paljon, mutta en enää pakonomaisesti. Olen sitä mieltä, että raha tuo onnea ja ratkaisee monia ongelmia.

Älä maksa velkoja, jos rahaa ei ole.

Epätoivoisenkin tuntuisesta tilanteesta pääsee eteenpäin. Aikaa ja sinnikkyyttä se kyllä vaatii. Asiat eivät ratkea kerralla, vaan kuopan pohjalta noustaan pienin askelin.

Totuus on uskallettava kohdata. Pyydä apua. Minulle alkuun pääsyyn riitti yksi pitkä puhelu velkaneuvojalle. Hän neuvoi muun muassa, ettei ole järkeä maksaa jotain jättilaskua, jos on sen jälkeen täysin rahaton. Velat säilyvät kyllä ulosotossa, eikä niihin kuole. Raha-asioita on laitettava kuntoon pieni palanen kerrallaan, sovittava maksueristä ja eräpäivien lykkäämisistä.

Omia tapojaan voi muuttaa. Masentuneena heitin perintäkirjeet suoraan roskikseen. Nyt skannaan joka ikisen laskun ja siirrän tiedot Excel-taulukkoon. Kuvaan kaikki kuitit arjen ostoksista ja syötän tiedot ilmaiseen taloudenhallintasovellukseen.

Kontrolli säilyy, kun tiedän koko ajan, kuinka paljon rahaa tulee ja mihin sitä menee. Päiväbudjetti on tärkeä osa taloudenhallintaani.

Vaikka elän säästeliäästi, elämästä pitää myös nauttia. Valitsen ruokakaupassa halvempia merkkejä, jotta minulla on perjantaina varaa erikoisolueen tai herkuttelujuustoon.

Nykyisin olen yrittäjä. Jokaisen pitäisi hoitaa henkilökohtaista talouttaan kuten yrityksen taloutta: tulot ja menot on kirjattava ylös ainakin suurin piirtein. Kun olen kerran tehnyt henkilökohtaisen konkurssin, en halua, että yritykseni joutuu lähellekään sitä pistettä.

Kieltäydy leimasta otsassa.

Rahavaikeudet ovat voimakas stigma. Moni ajattelee, että velkaantuneella on aina vakavia elämänhallinnan ongelmia ja pimeitä salaisuuksia kuten päihde- tai peliriippuvuuksia. Se ei pidä paikkaansa. Huono tuuri, pari isoa laskua tai masennus voivat laukaista ongelmavyyhdin.

Jos rahan kanssa on ongelmia, niistä kannattaa puhua ja pyrkiä tietoisesti eroon häpeästä. Ota ensin arki hallintaasi. Sen jälkeen unohda rahan jatkuva miettiminen ja keskity elämään.

Moni sanoo, että lapsia kannattaa hankkia vasta sitten, kun työ-, talous- ja terveysasiat ovat järjestyksessä. Tällä neuvolla minulla olisi jäänyt elämä elämättä ja perhe perustamatta.