Ulospäin kaikki näyttää hienolta, mutta ulkokuoren alla on paljon kiusaamista.
Työpaikkani siloisen ulkokuoren alla on paljon kiusaamista. Varsinkin yksi johtaja ottaa aina jonkun hampaisiinsa. Hän ryhtyy mustamaalaamaan tätä ensin sivulauseissa, sitten avoimemmin. Sitten alaiselta aletaan vähentää työtehtäviä. Vaino jatkuu niin kauan, että alainen ajautuu tilanteeseen, jossa ainoa terveenä selviytymisen mahdollisuus on lähteä.
Alaisilla on omat klikkinsä. Tietyillä osastoilla päälliköt eivät viihdy pitkään, sillä alaiset osaavat piilevän kiusanteon ja istumalakkoilun. Ulkoapäin katsova ei näe kiireiseltä vaikuttavan hyörinän läpi eikä ymmärrä, että kyse on teatterista. Kumma kyllä, johtokaan ei ihmettele sitä, miksi joillakin osastoilla esimiehet vaihtuvat tiuhaan.
Työntekijöistä on viimeksi kuluneiden vuosien aikana vaihtunut melkein puolet. Suuri osa jääneistä on henkisesti niin hajalla, että heistä on tullut osittain työkyvyttömiä. Ulospäin kaikki saadaan näyttämään hienolta, sen johto osaa.
Hammasta purren
