”Olen kateellinen kavereilleni, jotka aikuisina ovat paljon yhteyksissä sisarustensa kanssa. Miten voisin rakentaa siltaa ihmisen luokse, joka on läheistä sukua mutta tuntuu aivan vieraalta?” lukijamme pohtii.
Olemme sisarukset, jotka eivät oikeastaan tunne toisiaan. Liekö ikääntyminen tehnyt tehtävänsä vai mistä on kysymys, mutta asia on viime vuosina alkanut vaivata minua.
Olemme veljeni kanssa asuneet saman katon alla lapsuutemme, mutta olemme aina olleet melko erilaisia. Yhteistä meille on jonkinasteinen introverttius ja oman tilan tarve, eivätkä tällaiset ominaisuudet ainakaan helpota läheisen suhteen rakentamista.
Nyt olemme jo keski-ikäisiä ja toisistamme kauas valuneita.
Olen kateellinen kavereilleni, jotka aikuisina ovat paljon yhteyksissä sisarustensa kanssa. Heidän sisaruussuhteensa ovat myös ystävyyssuhteita, joissa soitellaan kuulumisia, sovitaan lapsille leikkitreffejä tai käydään yhdessä ravintolassa syömässä.
Tunnen epäonnistumista ja häpeääkin. Miksi emme osaa olla normaali perhe?
Me taas olemme veljeni kanssa korkeintaan hyvänpäiväntutut. Emme soittele, ja tapaamme melkeinpä vain jouluna. Jos jotain pakollista kysyttävää tai sovittavaa on, viestittelemme. Emme ole oikeastaan huonoissa väleissä, meillä vain ei tunnu olevan toisillemme mitään sanottavaa.
Mitä sitten tapahtuu, kun vanhempamme eivät enää ole elossa? Katoammeko toisiltamme kokonaan? Menetänkö silloin koko lapsuusperheeni? Hän on ainoa sisarukseni.
Jostain syystä asian esille nostaminen veljeni kanssa tuntuu ylivoimaisen vaikealta. Tunnen epäonnistumista ja häpeääkin. Miksi emme osaa olla normaali perhe?
Miten voisin rakentaa siltaa ihmisen luokse, joka on läheistä sukua mutta tuntuu aivan vieraalta? Onko jollakin samassa tilanteessa olevalla suhde sisarukseen parantunut vielä aikuisena tai vanhoilla päivillä? Vai pitääkö vain hyväksyä tämä surullinen tilanne?
Mietteliäs sisko
Mitä ajatuksia kirje herätti? Keskustele alla kommenttikentässä tai lähetä oma kirjeesi Kodin Kuvalehden Ihmisten kesken -palstalle sähköpostilla: ihmisten.kesken@sanoma.com.
