Lukijan kirje: Miksen enää kelpaa?

Muutin yli kymmenen vuotta sitten toiselle paikkakunnalle miehen perässä. Ystävät jäivät, ja jotkut heistä muuttivat itsekin kauemmas.

Nykyisin näen kahta ystävääni enää kerran kuussa, jos silloinkaan. Välimatkaa on liikaa. Sekin vaikuttaa, että toinen elää kiireistä lapsiperhearkea ja toinen aloitti seurustelun. Seurani ei kelpaa enää.

Huomaan olevani tylsä ja tylsistynyt. Elämästäni puuttuu särmä. Olen kotona lapsen kanssa, elämä pyörii mahtavan tytöntyllerön ympärillä, mutta se ei riitä elämän sisällöksi. Haluaisin ystävän, joka soittaisi, että nyt mennään, haen sinut kohta, ole valmiina.

Kukaan ei enää soita minulle eikä tule apuun, kun uppoan jälleen oman kuoreni sisään. Olen näkymätön niille, joiden haluaisin näkevän minut.

Mitä voin tehdä? Yritän ystävystyä ihmisten kanssa, mutta turhaan. Miksei kukaan enää ota minua sydänystäväksi, kuten nuorena? Vika on ilmeisesti täysin minussa. Miten muuttua taas näkyväksi?

Koo