Lukijan kirje: ”Miniämme yritti vuosien ajan dominoida meitä - mikään ei koskaan ollut hänen syytään”
”Kaikki vastoinkäymiset olivat jonkun toisen aiheuttamia. Jopa hänen holtiton rahankäyttönsä johtui läheisistä, jos rahallista apua ei enää annettukaan”, lukijamme kertoo.
”Nimimerkki Kaisa (KK21/23) kirjoitti katkaisseensa välit ikävästi käyttäytyvään äitiinsä. Lukiessani juttua nousi mieleeni heti omat kokemukseni ja ahdistava aika ex-miniäni vaikutuspiirissä.
Hän halusi dominoida poikaani ja meitä pojan vanhempia. Perheemme on tavallinen keskiluokkainen ja sopuisa porukka. Ex-miniän mielestä olimme kaikki mitättömiä ja väärällä tavalla eläneitä. Koko ystäväpiirimme ja sukulaisemme olivat hänen mielestään jotenkin tyhmiä ja osaamattomia. Kuitenkin hänen omat sukulaissuhteensa olivat olemattomat.
”Kaikki vastoinkäymiset olivat jonkun toisen aiheuttamia.”
Ne ihmiset, joiden kanssa hän piti yhteyksiä, olivat hänen etujensa mukaisia - ihmisiä, joiden kautta hän pääsi piireihin, joita piti arvokkaina. Mutta kohta hekin olivat tyhmiä, kun osoittivat olevansa jostain asiasta eri mieltä hänen kanssaan tai eivät enää sokeasti ihailleet häntä ja hänen sanomisiaan.
Kaikki vastoinkäymiset olivat jonkun toisen aiheuttamia. Jopa hänen holtiton rahankäyttönsä johtui läheisistä, jos rahallista apua ei enää annettukaan. Mekin lopetimme auttamisen, kun aloimme nähdä hänen todellisen luonteensa siellä tarvittaessa hymyilevän ja ystävällisen kuorensa takana.
Aloin purkaa omaa pahaa oloani ja sain keskusteluapua. Sain vahvistusta ajatuksilleni, että perheemme yhtenäisyys ja sukulais- ja ystäväsuhteemme herättivät hänessä kateutta. Hänen lapsuusperheensä on pieni, hän on ainoa lapsi ja välit isään olivat huonot. Isä oli ollut korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa. Ex-miniän äiti suhtautui samalla tavalla halveksien omien sisarustensa elämäntyyleihin ja yhteyksiä heihin ei juuri ollut. Vanhemmat erosivat, kun tytär oli pieni, ja isä kuoli yksinäisenä alkoholistina omassa kodissaan.
Varmasti siellä vahvan, kaikkitietävän kuoren sisällä oli hyvin pieni ja surullinen pikkutyttö, näin ex-miniästä nyt ajattelen.
”Sieluun jäi arvet, joista avioeron jälkeen on osa vuosien aikana himmennyt.”
Lopulta poikamme ja meidän vanhempien kovan henkisen kärsimyksen jälkeen hän otti kovemmat aseet käyttöön. Kuvaan astui myös fyysinen väkivalta. Tässä vaiheessa poikamme onnistui eroamaan hänestä.
Sieluun jäi arvet, joista avioeron jälkeen on osa vuosien aikana himmennyt. Usein kuitenkin toteamme olevamme kaikesta huolimatta täyspäisiä ja onnellisia, kun olemme hengissä noiden vuosien jälkeen.
Aino
Millaisia ajatuksia kirje herätti? Keskustele alla kommenttikentässä tai lähetä sähköpostia ihmisten.kesken@sanoma.com. Sähköpostiin voit lähettää myös kirjeen omasta aiheestasi. Lehdessämme julkaistujen kirjeiden lähettäjien kesken arvomme uutuuskirjoja.
