Kuvat
Getty Images
"Löysin uusia kiinostuksen kohteita, kuten kirjallisuus, kielten opiskelu, historia, tanssi ja matkustelu, ja niistä on riittänyt sisältöä elämään", lukijamme kertoo.
"Löysin uusia kiinostuksen kohteita, kuten kirjallisuus, kielten opiskelu, historia, tanssi ja matkustelu, ja niistä on riittänyt sisältöä elämään", lukijamme kertoo.

”Hänen sivusuhteensa kutistui aikanaan, enkä ole mitään kysellyt, vaan keskittynyt omaan elämääni. Elämä mieheni kanssa ei ole erityisen hauskaa, koska kummallakin on niin erilaiset kiinnostuksen kohteet, mutta se haittaa vain joskus”, lukijamme kertoo.

Mieheni oli työnarkomaani, minä hoidin kodin, lapset ja oman työni. Minua petettiin yhden yön jutuilla ja olipa yksi pitkäaikainenkin suhde työtoverin kanssa. 

Olin aivan rikki, pettynyt, vihainen, raivostunut ja kärsin. Kun pidempiaikainen suhde paljastui hotellikuittien perusteella, mieheni ei halunnut keskustella asiasta. Hänellä oli kuulemma yksityiselämä. Yritin selvittää asiaa, kysellä, maanitella, eikä vastausta kuulunut.

Sitten noin viiskymppisenä komensin miehen pankiin hakemaan lainaa yksiöön. Mies teki työtä käskettyä ja ostin asunnon toisesta kaupungista, mistä sain myös viran ja muutin työn perässä. Kävin kotona viikonloppuisin pyykkäämässä ja siivoamassa, koska nuorin lapsistamme asui tuolloin vielä kotona, mutta 5 päivää/viikko olivat minun.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”30 vuoden passauksen jälkeen minulla oli aikaa lukea, opiskella, käydä konserteissa - ja huomasin olevani ihan älykäs ihminen.”

Ja täytyy sanoa, että tämä on ollut elämäni paras päätös! 30 vuoden passauksen jälkeen minulla oli aikaa lukea, opiskella, käydä konserteissa - ja huomasin olevani ihan älykäs ihminen. Löysin uusia kiinostuksen kohteita, kuten kirjallisuus, kielten opiskelu, historia, tanssi ja matkustelu, ja niistä on riittänyt sisältöä elämään näihin päiviin asti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näin elettiin 10 vuotta. Eläköidyttyäni ja nuorimmaisen muutettua omilleen, muutin takaisin kotiin. Elämä mieheni kanssa ei ole erityisen hauskaa, koska kummallakin on niin erilaiset kiinnostuksen kohteet, mutta se haittaa vain joskus. Useimmiten teen kaiken edelleen yksin, matkustelen, sukuloin, käyn konserteissa, luennoilla, kursseilla ulkomailla - ja hän tekee näin myöskin.

Hänen sivusuhteensa kutistui aikanaan, enkä ole mitään kysellyt, vaan keskittynyt omaan elämääni. Lapset perheineen voivat hyvin, lapsenlapsiani olen hoitanut tarpeen tullen, mutta nyt ovat jo niin isoja ettei mummia tarvita. Välit ovat kummallakin lapsiin ja lastenlapsiin hyvät.

”Kai se ihanne olisi, että pariskunnat tekevät asioita yhdessä, mutta minä lähden reissulle enemmin yksin kuin marisevan kaverin kanssa.”

Nyt olemme molemmat eläkkeellä, mutta valikoin vain ne yhteiset tekemiset, jotka minulle tuottavat iloa. En osallistu vanhan kotitalon remonttiin enkä kuolinsiivoukseen, en sukuloi, jos en halua, mökillä passaan kyllä lasteni perheitä. Mutta haluan kesälläkin olla välillä yksin, ja jos sataa, lapset tappelee, mies häippäsee remonttihommiin, otan auton ja ajan kaupunkiin.

Edelleenkin kotihommat ovat minun vastuullani, mutta heti kun marttyyrin kruunu alkaa kehittyä päähän, siirrän miehen tililtä rahaa omalle tilille, palkaan siivousapua ja ikkunoiden pesijää. Kai se ihanne olisi, että pariskunnat tekevät asioita yhdessä, mutta minä lähden reissulle enemmin yksin kuin marisevan kaverin kanssa. Sellainen pilaa sen vähänkin ilon, mikä matkasta voisi olla saatavissa.

”No, olenko onnellinen? Olen kyllä, koska voin tehdä niin monia asioita, mistä saan iloa ja eläkkeelläni pärjään hyvin. Mies ei nalkuta rahasta, kunhan vain saa olla rauhassa.”

Onni ei tule muualta kuin itsesi sisältä, ei toisista ihmisistä, ei edes puolisosta. Joka lähtee, menköön. Näin sanoin miehelleni minäkin, mutta päätin, että HÄN saa nyt tehdä likaisen työn eli eron. Perään en huutele. No, eihän siitä sitten kehkeytynyt mitään konkreettista.

No, olenko onnellinen? Olen kyllä, koska voin tehdä niin monia asioita, mistä saan iloa ja eläkkeelläni pärjään hyvin. Mies ei nalkuta rahasta, kunhan vain saa olla rauhassa. Ja se jos mikään passaa minulle niin hyvin!

Uskottomuutta ja vähättelyä ei unohda koskaan, mutta niiden kanssa voi elää, koska ne kertovat enemmän suorittajastaan kuin pettämisen tai vähättelyn kohteesta.

Monesta liemestä selvinnyt

Millaisia ajatuksia kirje herätti? Keskustele alla kommenttikentässä tai lähetä sähköpostia ihmisten.kesken@sanoma.com. Sähköpostiin voit lähettää myös kirjeen omasta aiheestasi. Lehdessämme julkaistujen kirjeiden lähettäjien kesken arvomme uutuuskirjoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla