Haaveet jäivät haaveiksi.

Jäimme mieheni kanssa muutama vuosi sitten eläkkeelle. Olimme haaveilleet siitä, mitä kaikkea eläkkeellä tekisimme. Nyt on karu eläkeläisen arki avautunut. Olemme huomanneet, ettei meidän eläkkeillämme ole varaa tehdä paljonkaan siitä, mistä haaveilimme.

Työelämässä olimme keskituloisia, joten ilmeisesti myös eläkkeemme on keskitasoa. Vaihdoimme eläkkeelle jäätyämme pienempään asuntoonkin, mutta silti asuminen maksaa liikaa. Siihen emme osanneet lainkaan varautua, että me maksamme nyt enemmän veroa kuin työikäiset.

Espanjassa tai Portugalissa elämä tulisi halvemmaksi, mutta lapsemme ja sukulaisemme asuvat täällä. Ei tunnu mielekkäältä muuttaa jonnekin, missä ei tunne ketäänja aloittaa elämä alusta.

Kukkaron vangit

Huom. Kun kommentoit kirjettä, laitathan itsellesi nimimerkin, kiitos!